Euroopalta odotetaan nyt enemmän turvaa
Eurooppalaiset ja suomalaiset odottavat EU:lta nyt ennen kaikkea turvallisuutta, vakautta ja omavaraisuutta. Viimeisimmät kyselyt Eurooppa-päivän alla kertovat muuttuneesta ja epävakaasta ympäristöstä, jossa unionilta toivotaan enemmän käytännöllistä turvaa kuin ideologista paatosta.
Sitran ja Evan teettämän kyselyn mukaan jopa 79 prosenttia suomalaisista kannattaa EU:n omavaraisuuden vahvistamista kriittisissä teknologioissa ja tuotteissa nykyistä enemmän. Myös ruokaturvan vahvistamista pitää tärkeänä 69 prosenttia vastaajista.
Samalla ilmastonmuutoksen, luontokadon ja vihreän siirtymän kaltaiset teemat ovat siirtyneet ihmisten huolissa taka-alalle. Ilmastopolitiikan säätelytsunamin jälkimainingit muun muassa ennallistamisen osalta ovat vielä työn alla ja kritiikin kohteena, mutta turvallisuuden ja omavaraisuuden vahvistamisessa Euroopalla nähdään vielä paljon tehtävää.
Komission Eurobarometri-tutkimus paljastaa myös kiinnostavia eroja suomalaisten ja muiden eurooppalaisten välillä.
Muiden maiden kansalaisten suurimmaksi unionin huoleksi nousi Lähi-idän konflikti, kun taas suomalaisille EU:n tärkein kysymys on edelleen Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Lähi-idän tilanne jäi suomalaisilla vasta yhdeksänneksi.
Silmiinpistävin ero näkyy kuitenkin jäsenmaakohtaisissa kysymyksissä. Kun eurooppalaisilta kysyttiin oman maansa kipeimpiä ongelmia, lähes puolet suomalaisista (49 prosenttia) nosti ensimmäiseksi työttömyyden. EU:n keskiarvo oli tässä vain kahdeksan prosenttia.
Tämä kertoo karulla tavalla Suomen tilanteesta: työllisyyskehitys huolettaa suomalaisia tällä hetkellä enemmän kuin hintojen nousu tai yleinen taloustilanne.
Myös odotukset EU:n budjettia kohtaan selviävät Eurobarometristä. Suomalaiset nostivat odotetusti tärkeimmäksi turvallisuuden ja puolustuksen, kun taas keskimäärin eurooppalaiset haluaisivat käyttää EU-varoja eniten työllisyys- sekä sosiaali- ja terveysmenoihin, vaikka ne kuuluvat pääasiassa kansallisen päätöksenteon piiriin.
EU:n budjetilta odotetaan epävarmassa maailmassa aiempaa enemmän suojaa niin kovan turvallisuuden kuin arjenkin turvallisuuden näkökulmasta. Nämä odotukset korostuvat silloin, kun jäsenmaiden oma talous on heikoilla ja sopeutuksia joudutaan tekemään.
Tulevaa EU-budjettia rakennettaessa on huomioitava muuttuneet tarpeet. Eurooppalainen turvallisuus, tuotanto, energia- ja ruokaturva sekä teknologinen omavaraisuus ovat nousseet välttämättömyyksiksi. Näiden painopisteiden huomiointia on tehtävä myös jäsenmaissa kansallisia budjetteja suunnitellessa.
Huomioitavaa kuitenkin on se, että suomalaisistakin 60 prosenttia luottaa yhä EU:hun ja yhtä iso osa kaikista eurooppalaisista sanoo olevansa optimistisia EU:n tulevaisuuden suhteen. EU:n hyväksyttävyys ja luottamus unioniin riippuvat siitä, pystyykö unioni vastaamaan ihmisten turvallisuuden tunteeseen ja tarpeisiin.