Mitä suomalainen poliitikko voi oppia Victorialta?
Anna-lehdessä oli kesällä kiinnostava juttu Ruotsin kruununprinsessa Victoriasta. Lehdessä kerrottiin, miten prinsessa kykenee yltäkylläisen elämän keskellä vaikuttamaan tavalliselta perheenäidiltä.
Jutussa sosiaalipsykologi, dosentti Kaarina Mönkkönen Itä-Suomen yliopistosta arvioi, että Victoria on taitava lukemaan pohjoismaista arvomaailmaa. Prinsessasta ja hänen nuoresta perheestään on tullut ruotsalaisen yhteiskunnan arvojen peili.
Vickan toimii soveliaisuusnormien rajoissa, mutta onnistuu niiden sisällä olemaan esikuva ja vaikuttaja. Hän on kyennyt muuttamaan kuvaa kuninkaallisista.
Vaikka Suomessa ei ole monarkiaa, täälläkin on syytä pohtia eliitin ja kansalaisten välistä suhdetta.
Tutkimusten mukaan jopa kolme neljästä suomalaisesta arvioi, että poliitikot ovat etääntyneet tavallisten ihmisten ongelmista. Epäluuloa ja epäluottamusta riittää.
Suomalaiset poliitikot voisivat ottaa oppia naapurimaan prinsessasta. Mönkkösen mukaan Victoria näyttää siltä, että hän todella paneutuu kohtaamaan yleisön ja on aidosti läsnä. Tutkija muistuttaa, että sosiaalisissa tilanteissa ihmiset havaitsevat tarkasti ja tunnistavat herkästi esittämisen ja toisaalta vilpittömyyden.
Suomessa poliitikkojen työ on kaukana kuninkaallisesta kimalluksesta. Asiaosaamisen ja päivittäisen puurtamisen rinnalle kannattaisi kuitenkin napata mausteita naapurista.
Poliitikot voisivat pitää kansalaisten tapaamista yhtä tärkeänä kuin poliittista painia ja keskittyä kunnolla kohtaamisiin. Jos päättäjällä on aikaa notkistua polvista pienen ihmisen tasolle, jutella ja katsoa silmiin, kyse on demokratiateosta. Ero kiireessä heitettyyn rutiinitervehdykseen on iso.
Mönkkönen arvioi, että Victoria on onnistunut rakentamaan vahvan luottamuspohjan. Jos jotakin yllättävää tapahtuisi, hän saisi ymmärrystä ja tukea kansalaisilta. Luottamuksesta luulisi myös suomalaisten poliitikkojen kiinnostuvan.
Jos päättäjällä on aikaa notkistua polvista pienen ihmisen tasolle, jutella ja katsoa silmiin, kyse on demokratiateosta.
Toimittaja Ebba Kleberg von Sydow kuvaa jutussa prinsessan toimintatapoja.
Hän huomauttaa, että Victoria on kyennyt uudistamaan kruununperillisen roolia ilman roolimallia ja samalla hänestä itsestään on tullut malli muille. Hän on apujoukkoineen selvästi miettinyt, miten haluaa tehtävänsä hoitaa – ja elämänsä elää.
Julkisuudessa kasvanut muotitietoinen kuninkaallinen voi olla myös huolehtiva vanhempi, luonnossa liikkuja ja vaikuttaja, joka maakuntamatkoillaan osoittaa kiinnostusta maan eri osia ja erilaisia ihmisiä kohtaan.
Suomalaisessa politiikassa on tilaa Victorian reseptin kotikutoiselle versiolle. Kansanedustajien loputtoman kiireen ja riittämättömyyden tilalla voisivat olla hyvin suunnitellut, linjakkaat teot ja lämmin itseluottamus, joka näkyy kauas.
