Karina Jutila:

Erilaisten suomalaisten yhteiseloa

Blogi

Runsaan parin vuoden ajan kollegani Ville Pitkänen ja Jussi Westinen ovat tutkineet suomalaisten identiteettejä – sitä millaisia olemme pohjimmiltaan.

Isossa tutkimushankkeessa selvitettiin asiaa paitsi suomen- ja ruotsinkielisten myös ulkomaalaistaustaisten vähemmistöjen osalta. Äänessä olivat kantaväestön lisäksi venäjän-, viron-, somalin-, arabian- ja englanninkieliset suomalaiset.

Tutkimus kertoo, että Suomessa ei ole arvojen ja asenteiden osalta kahtiajakoa suomalais- ja ulkomaalaistaustaisiin.

Työ ja koulutus ovat olennaisia identiteetin osatekijöitä kaikille. Tämä pätee riippumatta ihmisen omasta koulutustaustasta tai työtilanteesta. Myös koti, läheiset ihmiset, terveys ja turvallisuus ovat tärkeitä kaikille.

Kantasuomalaisia useampi ulkomaalaistaustainen arvioi, että ihminen on oman onnensa seppä. Tätä mieltä on noin 90 prosenttia maamme somalin-, arabian-, venäjän- ja vironkielisistä.

Monet ulkomaalaistaustaiset haluavat lunastaa paikkansa yhteiskunnassa, mutta ennakkoluulot haittaavat elämässä eteenpäin menoa.

Tämäkin tutkimus kertoi kielivähemmistöjen kokevan, että Suomessa on ulkonäköön tai etniseen taustaan liittyvää syrjintää.

Puolella maamme somalinkielisistä ei ole ainuttakaan kantaväestöön kuuluvaa ystävää. Tämä on harmillinen tieto – yhteiskunnan rikkaus on eritaustaisten ihmisten rinnakkaiselo.

Somalivähemmistö on ollut Suomessa jo pitkään, ja monet heistä ovat toisen tai jopa kolmannen polven suomalaisia.

Takana on suomalainen päiväkoti, koulut ja töitä, mutta ihmissuhteissa on raja-aitoja. Voimme itse kukin tarttua epäkohtaan työpaikalla, harrastuksissa ja asuinalueella. Myös järjestöillä ja medialla on paljon tehtävää kulttuurisen vuoropuhelun vahvistamisessa.

Tutkimus osoitti, miten moni asia yhdistää ulkomaalaistaustaisia ja kantasuomalaisia.

Ilahdumme kaikki suomalaisten urheilumenestyksestä, maanpuolustustahtoa löytyy ja yhteiskunnallisiin instituutioihin luotetaan. Luotamme myös toisiimme.

Moni ulkomaalaistaustainen luottaa kantaväestöön jopa enemmän kuin Suomessa asuviin oman lähtömaansa ihmisiin. Suomi on yhä vahvan luottamuksen yhteiskunta, vaikka julkisesta keskustelusta mieleen jää usein epäsopu.

Tällä viikolla julkaistun tutkimushankkeen viimeinen osa Samaa vai eri maata? kertoo, että maamme arabian- ja somalinkielisistä noin 70 prosenttia on valmis puolustamaan Suomea vaikka asein.

Tutkimuskysymys oli suoraviivainen, mutta tulos kertoo, miten monet epävakaista oloista tänne muuttaneet arvostavat Suomea ja ovat valmiita tekemään osansa sen hyväksi.

Eritaustaisia suomalaisia yhdistävät monet asiat sekä arjessa että arvoissa. Yhteiselolle ja yhteiskunnan kehittämiselle yhdessä on hyvä pohja.

Karina Jutila