Natolle suomalaista papua, Kekkoselle liputuspäivä – keskustaväki saa Tampereella käsiteltäväkseen valtavan määrän aloitteita
Tampereella kesäkuussa kokoontuva keskustan puoluekokous saa käsiteltäväkseen 2000-luvun ennätysmäärän puoluekokousaloitteita.
Kahden vuoden välein kokoontuva puoluekokous on keskustan ylin päättävä elin. Aloitteilla keskustan jäsenjärjestöt, piirit ja yhdistykset voivat vaikuttaa keskustan linjaan ja järjestölliseen toimintaan.
Aloitteita tuli määräpäivään mennessä 421. Edellinen tämän vuosituhannen ennätys tehtiin keskustan viestintäpäällikkö Juha Määtän mukaan edellisessä puoluekokouksessa Jyväskylässä 2024. Silloin puolueväki sai käsiteltäväkseen 306 aloitetta.
– Jos ajatellaan, että Rovaniemellä 2012 aloitteiden määrä oli pienin, reilu 120, niin ei ole keskustan kentällä kyllä kiinnostus vähentynyt poliittisia asioita kohtaan, pikemminkin päin vastoin, Määttä toteaa Suomenmaalle.
Samaa korostaa keskustan puoluesihteeri Antti Siika-aho maanantaina julkaistussa tiedotteessa.
– Politiikka on palaamassa politiikkaan. Ääripäiden huutelun sijasta kansa kaipaa selkeitä poliittisia linjauksia öyhöttämisen sijaan, puoluesihteeri toteaa.
Järjestötoimintaan, viestintään ja poliittiseen toimintaan liittyviä aloitteita tuli viestintäpäällikkö Määtän mukaan tavallista vähemmän. Tämä vain korostaa poliittisten sisältöjen suurta määrää.
Eniten aloitteita tuli liittyen sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä hyvinvointialueisiin, 64. Talous- ja veropolitiikka oli toiseksi suosituin aihealue, näihin liittyviä aloitteita puoluekokoukselle osoitettiin 48. Myös sosiaaliturva, etuudet ja perhepolitiikka -teema oli suosittu 38 aloitteella.
– Huoli huokuu terveyspalveluiden tulevaisuudesta ja Suomen talouden kantokyvystä, Määttä summaa aloitteiden yleisimpiä sisältöjä.
Prosessina aloitteiden läpikäynti ja vastauspohjien laatiminen on ollut suuritöinen. Määttä on vastannut asiasta puoluetoimiston puolesta, puoluehallitus on käsitellyt kaikki valmisteluvastuullisena tahona ja työryhmät ovat antaneet myös valtavan panoksen.
– Merkittävä ansio kuuluu asiantuntijoille ja ryhmille, todella ammattilaisten ryhmä on ollut tätä tekemässä. Heillä on ollut syvä tuntemus asioista, ja vahva näkemys siitä, mikä on keskustan linjan mukaista ja mikä ei, Määttä kiittää.
– Tämä kuvastaa keskustan voimaa ja asiantuntemusta, ja kykyä vastata mitä erilaisimpiin aloitteisiin ammattimaisesti. Poliittisia näkemyseroja asioista tietysti on aina, ja näin kuuluu ollakin.
Eräs merkittävä kokeilu on myös keinopaletissa tänä vuonna. Keskustan sivuilta löytyy jo neuvoa-antava äänestys kolmesta puoluekokousaloitteesta. Näistä äänestämiseen voi osallistua kuka tahansa suomalainen.
Äänestykseen pääsee tästä linkistä.
Aiheena ovat kellojen siirtely, ilotulitusrakettien käyttö ja viiden sentin kolikoista luopuminen.
– Keskusta on elävä kansanliike. On haluttu ehkä avata sitä, millaisia aloitteita keskustan puoluekokouksiin tulee, millaisiin asioihin joudutaan ottamaan kantaa, ja kuinka lähellä ihmisten arkea nämä asiat ovat, Määttä kertoo.
– Jyväskylässä jo kokeiltiin niin, että kaikille puoluekokousedustajille lähetettiin neljä aloitetta neuvoa-antavaan äänestykseen. Nyt tätä on vielä lavennettu siitä.
Aloitteiden merkitys on suuri, sillä ne osaltaan määrittävät sitä, mikä on keskustan linja.
– Poliittisissa puheenvuoroissa ja keskusteluissahan monesti todetaan, että tämä on keskustan puoluekokouksessa hyväksytty linja. Monesta aloitteesta käydään tiukkaa debattia, ja myös äänestetään siitä, mikä tulee keskustan kannaksi. Painoarvoa on, tuskin niitä muuten tehtäisiin tällaisia määriä, Määttä toteaa.
Aloitteita on laidasta laitaan. Esimerkiksi Suomen Keskustanaiset toivoo eduskuntavaaleihin rahallista kampanjakattoa ja Uudenmaan Keskustanuoret potkii Euroopan unionia aloittamaan jäsenyysneuvottelut Kanadan kanssa.
Sosiaaliturvapolitiikassa erityisen moni aloite kiinnittää huomiota lapsiperheiden toimeentuloon. Perustuloa ja yrittäjien sosiaaliturvaa nostetaan myös esille.
Keskustanuorten Pohjois-Pohjanmaan piiri vaatii sähkölle hintakattoa kotitalouksien turvaksi. Lapin nuoret taas haluavat omakotitaloja nuorten perheiden käyttöön niin, että tyhjillään olevien talojen kiinteistöveron nostolla kannustettaisiin talokauppoihin. Näin asunnot siirtyisivät tilavampia asuntoja tarvitseville.
Keskustan Ruoveden kuntayhdistys haluaa palata turpeenkäytössä huoltovarmuussyistä entiselle tasolle, ja Kuopion keskustaseura tahtoo nähdä Itä-Suomen tuulivoimarakentamisen turvallisuutta tuottavana huoltovarmuustoimena.
Yrittäjyyden helpottamista toivotaan monessa aloitteessa. Kynnystä aloittaa yritystoiminta halutaan madaltaa esimerkiksi nuorille kohdennetuilla tukitoimilla, samoin kuin tarjoamalla jokaiselle suomalaiselle automaattinen y-tunnus tai kansalaisyrittäjätili.
Kansalaisyrittäjätili olisi ”Viron kaltainen kansalaisyrittäjätilimalli, jossa verotus ja pakolliset maksut hoituvat automaattisesti yrittäjätilille tehdyistä maksuista, ilman varsinaista yrityksen perustamiseen liittyvää byrokratiaa”, Espoon kuntayhdistys avaa.
Myös työntekijäomisteisuudesta haetaan keinoja tukea yritysten menestymistä.
Huomiota herättäviä aloitteita keskustan puoluekokoukseen tulee aina useampia. Kanadan EU-jäsenyysneuvottelujen lisäksi sellaiseksi voi katsoa vaikkapa Helsingin piirin tavoite saada suomalaisesta kasviproteiinista ”Naton päivittäisruokailun pelastaja”.
– Tämä tarkoittaa, että suomalainen kasvisproteiini muodostaa jatkossa mittavan osan Naton harjoitusten ja muun toiminnan kuivamuonituksesta.
Pohjois-Karjalan keskustanuoret ja Joensuun keskustaopiskelijat haluavat tehdä Urho Kekkosen syntymäpäivästä 3. syyskuuta liputuspäivän suomalaisen diplomatian kunniaksi.
– Kekkosen kyky rakentaa luottamusta suurvaltojen välillä sekä ylläpitää vakaata ulkopoliittista linjaa osoittavat, että taitava ja pitkäjänteinen diplomatia on kansakunnalle elintärkeää, aloitteessa muistutetaan.
Pirkanmaan keskustanuorista esitetään toivomus, että Suomi edistäisi Pohjoismaiden ja Baltian yhteistä päihdeveropolitiikkaa. Tällä hetkellä hyödyt ja haitat eivät jakaudu maiden välillä tasaisesti, sillä maissa toteutetaan erilaista politiikkaa. Kärjistetysti voi sanoa, että suomalaiset ostavat alkoholinsa halvalla Virosta ja juomisen haitat maksetaan kalliisti kotimaassa.
Tekoälyyn kiinnitetään huomiota useassa aloitteessa. Silmiin pistävää on, kuinka moni taho vaatii puoluetta lopettamaan generatiivisen tekoälyn ja tekoälykuvien käyttämisen omassa viestinnässään.
Keskustan Oriveden kuntayhdistys vaatii laajentamaan veropohjaa, sillä tekoäly muuttaa työelämää radikaalisti.
– Palkkatyö tulee tekoälyn seurauksena vähenemään niin paljon, ettei nykyinen veropohja enää yksinään riitä hyvinvointivaltion ylläpitoon.
Halpatuotanto ja niin sanottu temuttaminen saavat aloitteissa runtua. Ratkaisuna on esimerkiksi krääsän korkeampi verottaminen.
Digitaalinen huoltovarmuus nousee esiin monessa aloitteessa. Riippuvuutta Euroopan ulkopuolisista toimijoista halutaan vähentää EU-teitse.
Useat alueelliset liikennehankkeet ja toisaalta yksityisteiden kunnossapito saavat huomiota aloitteentekijöiltä. Hauhon paikallisyhdistys esittää yksityisteiden ja alemman tieverkon ottamista osaksi kansallista korjausvelkaohjelmaa.
Puurakentaminen ja hiilineutraali rakentaminen nousevat esille myös useassa aloitteessa.
Alueellista huolta on etenkin Itä-Suomen osalta. Keskustan pitkään ajamaa tavoitetta erityistalousalueista peräänkuulutetaan aloitteissa, ja muitakin elinvoimatoimia kuten valtion virastojen sijoittamista tasaisesti ympäri maan peräänkuulutetaan.
Koulutuspolitiikasta on monta aloitetta. Niissä toivotaan esimerkiksi käden- ja arjen taitojen vahvistamista sekä erilaisten oppijoiden tarpeiden huomioimista.
Sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä hyvinvointialueisiin liittyvissä asioissa huomiota saavat mielenterveyspalvelut, alueiden rahoitus, apteekkitoiminnan turvaaminen, huumausaineet ja oikeastaan kaikenlaiset sektorin asiat laidasta laitaan.
Keskustan puoluekokousaloitteet puoluehallituksen vastausesityksineen löytyvät tästä linkistä.
Juttua täydennetty puoluesihteeri Antti Siika-ahon kommentilla 18.5. klo. 13.58.