Viimeinen Laineen Tuntemattoman sotilaan näyttelijä on kuollut
Näyttelijä Anja Hatakka on kuollut.
Hatakka oli viimeinen elossa ollut Edvin Laineen ohjaamassa Tuntematon sotilas -elokuvassa (1955) nimiroolissa esiintynyt näyttelijä.
Näyttelijänä hänet tunnettiin alkuperäisellä sukunimellään, mutta naimisiin mentyään Hatakka otti miehensä sukunimen Geissbühler.
Geissbühlerin kuolinilmoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa viime sunnuntaina. Hän kuoli 88 vuoden iässä 10. huhtikuuta.
Tuntemattomassa sotilaassa Hatakka näytteli petroskoilaista neuvostoliittolaistyttöä Ninaa, Veran eli Veeruskan ystävätärtä. Hatakka oli kuvausten aikaan vasta 17-vuotias.
Hatakka oli syntynyt 21. helmikuuta 1938 Metsäpirtin kunnassa. Karjalan kannaksella sijainnut kunta joutui Moskovan välirauhassa 1944 Suomelta Neuvostoliitolle.
Tuntemattoman sotilaan lisäksi Hatakka oli tiettävästi viimeinen elossa ollut useammassakin 1950-luvun elokuvassa esiintyneistä näyttelijöistä. Hän esiintyi useammassa Pekka Puupää -elokuvassa, ja vaikkapa Kovaa peliä Pohjolassa -elokuvassa.
Näyttelijän urasta hän luopui jo 1960-luvun alussa mentyään naimisiin. Hän katosi tuossa vaiheessa julkisuudesta täysin, osin syynä muutto Sveitsiin miehensä perässä.
Hatakka oli myös missi. Hän pääsi toiseksi perintöprinsessaksi vuoden 1958 Miss Suomi -kisoissa Pirkko Mannolan voittaessa.
Vanhoilla päivillään Geissbühler palasi Suomeen ja antoi jälleen haastatteluja. Esimerkiksi vuonna 2018 Aamulehden haastattelussa hän kertoi odottavansa innolla uuden, Aku Louhimiehen ohjaaman Tuntemattoman sotilaan (2017) näkemistä.
Ilta-Sanomat kertoi vuonna 2016, että vuoden 1955 Tuntemattoman sotilaan näyttelijöitä eli enää kolme. Hatakan-Geissbühlerin lisäksi he olivat Taneli Rinne (1934–2021) ja Matti Kuusla (1933–2018). Hieman aiemmin oli edesmennyt viimeinen suuremmassa roolissa ollut näyttelijä, korpraali Määttänä nähty Pentti Siimes (1929–2016).
Laineen ja Louhimiehen elokuvien lisäksi Väinö Linnan merkkiteoksesta on ilmestynyt kolmaskin Tuntematon sotilas -elokuva, vuonna 1985 päivänvalon nähnyt Rauni Mollbergin versio.