Kikyt pois ja 3,3 prosenttia lisää palkkaa kahdessa vuodessa tai lisätuntien pysyessä korkeammat korotukset – kiky-sopimuksen laskija kertoo vaihtoehdot, joilla Suomi pysyy kilpailijoiden vauhdissa

Suomen kustannuskilpailukyky näyttäisi taloustieteilijä Lauri Kajanojan mukaan pysyvän ennusteiden valossa suurin piirtein ennallaan, jos muilla aloilla päädytään kustannusvaikutuksiltaan samanlaisiin sopimuksiin kuin Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton välillä.

Teollisuusliiton työntekijöiltä otettiin kiky-tunnit pois ja palkankorotukset ovat 3,3 prosenttia kahden vuoden aikana.

Eri aloilla 24 kiky-tuntia on otettu eri tavoilla käyttöön, joten niillä on myös hiukan erilaiset kustannusvaikutukset.

– Kustannuskehityksen näkökulmasta toinen vaihtoehto 3,3 prosentin korotuksille ja kiky-tunneista luopumiselle on, että palkankorotukset ovat vähän korkeampia ja kiky-tunteja ei oteta pois, Kajanoja sanoo.

Toisin sanoen, jos kiky-tunnit edelleen pidetään sopimuksessa, sama kustannusvaikutus tulisi Kajanojan mukaan isommista palkankorotuksista.

Kajanoja toimii Suomen Pankissa johtokunnan neuvonantajana vastuualueenaan kotimainen talouspolitiikka. Hänen laskelmiaan on käytetty muun muassa alkuperäisen kiky-sopimuksen yhteydessä.

Hän huomauttaa, että eri aloilla voidaan tehdä erilaisia muitakin tekstimuutoksia kuin vuosityönajan muuttaminen ja niillä on oma kustannusvaikutuksensa suuntaan tai toiseen.

Kajanojan mukaan palkanmaksukykyä kannattaa mitata työn tuottavuuden ja ulkomaankaupan vaihtosuhteen avulla. Kahtena seuraavana vuotena niiden voi odottaa kehittyvän kilpailijamaissa keskimäärin suunnilleen samoin kuin Suomessa.

Hänen laskelmiensa perusteella työn hinnan nousu Suomessa on tänä ja ensi vuonna yhteensä noin viisi prosenttia. Euroopan komission ja OECD:n ennusteiden mukaan työn hinta nousee esimerkiksi Saksassa 4,6–5 prosenttia.

Ruotsissa, Britanniassa ja Yhdysvalloissa ennustettu nousu on nopeampaa kuin viisi prosenttia, mutta valuuttakurssien odotetaan muuttuvan ja myös työn tuottavuuden ennustetaan kohenevan Suomea enemmän.

– Vertailussa kilpailijamaihin on oleellista ottaa huomioon myös todennäköiset palkkaliukumat. Laskelmassa oletukseni on, että Suomessa palkkaliukuma on tänä ja ensi vuonna keskimäärin 0,4 prosenttia koko taloudessa.

Palkkaliukumalla tarkoitetaan sitä, että palkkakustannukset nousevat todellisuudessa vähän enemmän kuin pelkästään sopimuskorotukset, kun ihmiset vaihtavat esimerkiksi vaativampiin työtehtäviin.

– Millä tahansa työnantajalla on mahdollisuus aina maksaa isompia korotuksia niin halutessaan, ja siitä tulee palkkaliukumia. Sen sijaan pienempiä korotuksia ei ole mahdollista maksaa yleissitovilla aloilla.