Valtakunnansovittelija: Kemianteollisuus ja Teollisuusliitto sekä Metsäteollisuus ja Paperiliitto jatkavat neuvotteluja keskenään ilman valtakunnansovittelijaa

Työmarkkinat

Valtakunnansovittelijan toimistolla tänään soviteltujen työriitojen ratkominen jatkuu toistaiseksi ilman valtakunnansovittelijaa.

Asiasta kertoo STT:lle valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala.

Kemianteollisuus ja Teollisuusliitto sekä Metsäteollisuus ja Paperiliitto jatkavat neuvotteluita keskenään.

Neuvotteluissa hiertää erityisesti kysymys kilpailukykysopimuksen mukaisista 24 lisätyötunnista.

Teollisuusliitto, Paperiliitto ja Ammattiliitto Pro ovat uhanneet laajoilla, kaksi viikkoa kestävillä lakoilla.

Lakot alkaisivat 26. ja 27. tammikuuta. Niiden piirissä olisi liittojen tietojen mukaan yli 38 000 työntekijää kymmenissä yrityksissä.

Piekkalan mukaan osapuolet olivat valtakunnansovittelijan toimistolla tänään siksi, että lakoista on ilmoitettu.

Hänen pöytänsä ääressä pohdittiin tänään, miten sovittelussa edetään ja mikä on tarkoituksenmukaisin tapa käsitellä asiaa.

Piekkalan mukaan osapuolet jatkavat neuvotteluita keskenään, sillä osapuolten pitää itse kirjoittaa työehtosopimustensa määräykset tai ainakin ideoida, mitä sisällöt voisivat olla.

– Lähtökohta ei voi olla se, että sovittelija rupeaa keksimään jokaiseen tessiin tekstejä, että minkälaisia tekstejä sinne tehtäisiin eri pykäliin. Se on osapuolten tehtävä.

Molempien työkiistojen osapuolet palaavat valtakunnansovittelijan luo, jos ne eivät pääse ratkaisuun itse.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK arvioi, että Teollisuusliiton, Paperiliiton ja Pron mahdolliset lakot aiheuttaisivat 500–600 miljoonan euron loven bruttokansantuotteeseen.

Liikevaihdolla mitattuna menetykset olisivat EK:n alustavan laskelman mukaan 1,5–2 miljardia euroa. Laskelmassa on otettu huomioon työtaisteluiden kerrannaisvaikutukset muille toimialoille, mutta ei pitkän aikavälin vaikutuksia esimerkiksi Suomen asemaan investointikohteena.

– Näin laajoilla ja pitkäkestoisilla työtaisteluilla on väistämättä merkittäviä vaikutuksia paitsi tuotantoon myös verotuloihin. Jos lakot toteutuvat täysimääräisinä, verotulot voisivat laskennallisesti vähentyä noin 200 miljoonaa euroa, sanoo EK:n pääekonomisti Penna Urrila tiedotteessa.

Öljynjalostusyhtiö Neste arvioi aiemmin tänään, että lakolla on erittäin mittavat haittavaikutukset.

Nesteen mukaan pitkäaikainen häiriö polttoaineiden jakelussa lamaannuttaisi liikkumisen ja lämmityksen, pelastus- ja viranomaistoiminnan sekä elintarvikehuollon.

Yhtiöllä on kemianteollisuuden lakkouhan piirissä noin 1 400 henkilöä.

Neste huomauttaa, että talvi on poikkeuksellinen ja vaikea ajankohta jalostamon pysäyttämiselle, sillä prosessin osat ja laitteistot altistuvat jäätymiselle.

Siitä aiheutuu prosessin käynnistymisen viivästyksiä, jolloin tuotannon normaalitilaan saattaminen ja tuotteiden jakelu markkinoille vaikeutuu.

Yhtiön mukaan pahimmillaan jäätyminen voi aiheuttaa vakavia laiterikkoja ja sen seurauksena prosessin vuotoriskin ja räjähdysvaaran.

– Olemme erittäin huolissamme tilanteesta. Toivomme, että neuvottelujen osapuolet tekevät kaikkensa ratkaisun löytämiseksi, jotta mittavat vaikutukset yhteiskunnalle eivät toteudu, ja liikkumisen ja teollisen toiminnan turvallisuus voidaan taata, sanoo johtaja Hannele Jakosuo-Jansson Nesteeltä.

Nesteen Porvoon jalostamon työntekijöiden pääluottamusmies Sami Ryynänen sanoo, että tässä vaiheessa ensisijainen tarkoitus ei ole pysäyttää jalostamoita, vaikka lakot toteutuisivatkin.

– Tuotantoa joudutaan rajoittamaan, mutta laitoksia ei ajeta alas. On hyvin todennäköistä, että jalostamolta ei lähde tavaraa ulos eikä tavaraa tule sisälle, Ryynänen sanoo.

Ryynänen sanoo, että lakkojen vaikutukset tulisivat olemaan laajat ja se näkyisi muun muassa lentoliikenteessä, julkisessa liikenteessä ja todennäköisesti myös polttoaineen loppumisena.

Hän arvioi, että jos kahden viikon lakko toteutuu, se näkyisi kansalaisten arjessa noin viikon kuluttua.

Teknologiateollisuus kertoi maanantaina ryhtyvänsä vastatoimiin lakonuhan takia.

Teknologiateollisuus ilmoitti, että sen jäsenyritykset pidättäytyvät toistaiseksi Pron ay-jäsenmaksujen perinnästä ja tulouttamisesta.

– Päätös jäsenmaksuperinnän jäädyttämisestä perustuu lakosta ja lakonuhasta aiheutuviin menetyksiin. Jäsenmaksuilla rahoitetaan myös uhkaamassa olevaa laajaa työtaistelua, eikä työnantaja voi olla tukemassa tällaista toimintaa jäsenmaksuperinnällä, sanoo Teknologiateollisuuden neuvottelujohtaja Jarkko Ruohoniemi.

Pron mukaan työnantajien toimenpiteestä ei aiheudu tässä vaiheessa mitään haittaa eikä järjestön jäsenten tarvitse tehdä mitään.

Pron mukaan työnantajat tilittävät jäsenmaksut Prolle viimeistään kuuden kuukauden kuluessa jäsenmaksujen maksamisesta.

Pro aikoo selvittää Teknologiateollisuuden toimien laillisuuden.

Pron puheenjohtaja Jorma Malinen huomauttaa, että jäsenmaksuperintä on työehtosopimuksessa.

– On sinänsä mielenkiintoista, että Teknologiateollisuus voi katsoa, mitä sopimusehtoja he noudattavat ja mitä eivät. Meitä he vaativat noudattamaan kaikkia sopimusehtoja. Tämä on vähän tällainen rusinat pullasta -tapa hoitaa näitä asioita, Malinen sanoo.

Juttua päivitetty kauttaaltaan ja otsikkoa muokattu tiedolla liittojen keskinäisistä neuvotteluista klo 16.16.