Kiky-tuomio menee hovioikeuden arvioitavaksi – yritys määrättiin maksamaan insinöörille palkkaa lisätyöstä

Ex-pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen lanseeraamista kiky-tunneista annettu käräjätuomio menee hovioikeuden arvioitavaksi.

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus katsoi marraskuussa, ettei työntekijän työsopimukseen kirjattua työaikaa voitu pidentää kilpailukykysopimuksella.

Käräjäoikeudesta kerrottiin tiistaina STT:lle, että jutun hävinnyt yritys on valittanut tuomiosta.

Asia menee seuraavaksi Helsingin hovioikeuden puntaroitavaksi.

Koska kyseessä on riitajuttu, oikeuden pitää ensin päättää, myöntääkö se jatkokäsittelylupaa. Jos hovioikeus myöntää luvan, se ottaa asian varsinaiseen käsittelyyn.

Käräjäoikeudessa oli kyse tapauksesta, jossa vuonna 2014 tehdyssä työsopimuksessa oli sovittu palkasta ja 37,5 tunnin työajasta.

Oikeuteen mentiin, koska suunnittelu- ja konsulttialalla työskentelevä mies halusi käräjäoikeuden selvittävän, voiko hänen työsopimuksessaan sovittua työaikaa pidentää sillä perusteella, että alan työehtosopimukseen sisällytettiin kilpailukykysopimuksessa sovittu 24 tunnin työajan pidennys.

Työajan pidennys tuli voimaan vuoden 2017 alusta niin ikään insinöörin ja entisen pääministeri Juha Sipilän vaatimuksesta sorvatun, niin sanotun kiky-sopimuksen perusteella.

Kiky-sopimuksesta sovittiin työntekijä- ja työnantajaliittojen kesken.

Miehen ja työnantajan välisessä työsopimuksessa ei käräjäoikeuden tuomion mukaan viitattu työehtosopimukseen vaan työsuhteen ehdoista sovittiin kunkin ehdon kohdalla erikseen.

Oikeus päätteli tästä, että esimerkiksi työajan osalta työehtosopimusta olisi voitu noudattaa vain, jos siitä ei erikseen olisi sovittu työsopimuksessa.

Tässä oikeus sovelsi säännöstä, jota juristit nimittävät ”edullisemmuussäännöksi”.

– Kuitenkin siinä tapauksessa, että työehtosopimuksen määräys on työntekijälle työsopimuksen ehtoa edullisempi, noudatetaan työehtosopimusta, oikeus totesi.

Oikeus katsoi, että paikallisesti kirjoitetun työsopimuksen ehdot olivat miehelle edullisemmat, koska hänen viikkotyöaikansa sovittiin lyhyemmäksi kuin kikyssä.

Työsopimuksessa ei myöskään erikseen ollut sovittu, että mahdollisesti muuttuvan työehtosopimuksen määräykset ohittavat työsopimuksen ehdot.

Näin ollen oikeus päätti, että työnantaja on menetellyt työsopimuksen vastaisesti eikä sillä ollut mitään oikeutta lisätä työntekijänsä viikkotyöaikaa puolella tunnilla yksipuolisesti.

Oikeus määräsi työnantajan maksamaan miehelle palkan lisätyöstä ja korvaamaan tämän liki 25 000 euron oikeudenkäynnistä koituneet kulut.