Teknologiateollisuuden Helle: Tuontitullien uhka tuo epävarmuutta teräsviennin näkymiin
Yhdysvaltojen mahdolliset tuontitullit aiheuttavat epävarmuutta suomalaisen teräsviennin näkymiin, ja lisähaastetta tuovat vientialoja ravistelevat lakot.
Vielä ei ole varmuutta, mitä päätöksiä Yhdysvalloissa tehdään teräksen tuontitulleista, mutta selvää on, että ylipäätään tuontitullien käyttöönotto on suomalaiselle teollisuudelle huono asia, sanoo Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Minna Helle STT:lle.
Presidentti Donald Trumpin odotetaan maanantaina ilmoittavan uusista 25 prosentin tuontitulleista teräkselle ja alumiinille. Tiedossa ei ole, miten laajoista tulleista olisi kyse ja milloin ne astuisivat voimaan.
– Olemme uudenlaisessa tilanteessa. Epävarmuus on todella suurta etenkin maailmanpolitiikan takia, jossa käänteet ovat nopeita. Eikä se, että kotimaassa on hankala työmarkkinatilanne, todellakaan asiaa auta, Helle sanoo.
Teollisuusliitto hylkäsi sunnuntaina valtakunnansovittelijan antaman sovintoehdotuksen pitkään jatkuneessa teknologiateollisuuden työntekijöitä koskevassa palkkariidassa. Teollisuusliiton uudet lakot teknologiateollisuudessa ja kemianteollisuudessa alkoivat maanantaina.
Viisipäiväinen lakko koskee liiton mukaan 126:ta toimipaikkaa ja noin 8 000:ta työntekijää. Työriidan sovittelua jatketaan keskiviikkona.
Suomesta on viety Yhdysvaltoihin terästuotteita Helteen mukaan noin 165 miljoonan euron edestä vuonna 2023. Sen lisäksi suomalaisten yritysten tuotteita kulkee myös muiden maiden kautta Yhdysvaltoihin.
Tuontitullien epäsuorat vaikutukset voivat olla mahdollisesti vielä suuremmat. Markkinaan aiheutuu häiriötä, jos eurooppalaista ja kolmansien maiden terästä viedään vähenevästi Yhdysvaltoihin.
– Korvaavien markkinoiden löytäminen on hyvin vaikeaa nyt, kun muutenkin kysyntätilanne on hankala. Muuallakin vientimaissa, ei ainoastaan Suomessa, joudutaan korvaavia markkinoita etsimään. Se tuo paljon haastetta teräsviennin näkymiin.
Teräksen tavaraviennin arvo Suomesta oli vuonna 2023 noin 5,5 miljardia euroa. Metallijalostuksen viennin arvosta kolme prosenttia on Helteen mukaan mennyt Yhdysvaltoihin.
– Esimerkiksi Eurooppa on paljon suurempi markkina, mutta välilliset vaikutukset voivat olla suuria.
EU:n täytyy Helteen mielestä toimia yhtenäisesti ja pystyä puolustamaan eurooppalaisten ja suomalaisten yritysten kilpailukykyä, jos tuontitulleja tulee. Kansallisella tasolla ei ole muuta keinoa kuin edelleen vahvistaa Suomen syömähampaita vientikilpailuissa.
– On pidettävä huolta, että meillä on sellaista teknologiaa ja osaamista, mitä muualla, myös Yhdysvalloissa, tarvitaan tässä uudessa tilanteessa. Panostuksia pitää lisätä yritysvetoiseen tutkimukseen ja tuotekehitykseen, ja niin sanotut kotipesän asiat täytyisi hoitaa mahdollisimman mallikkaasti, Helle sanoo viitaten tulehtuneeseen työmarkkinatilanteeseen.
Teknologiateollisuus julkaisee tuoreimmat talousnäkymänsä keskiviikkona.