Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mikko Savola ydinaserajoitusten poistosta: "Varautuminen on tehtävä hyvän sään aikana"
Ydinaserajoitusten poistaminen on välttämätön askel Suomen turvallisuuden vahvistamiseksi muuttuneessa maailmantilanteessa, katsoo eduskunnan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mikko Savola (kesk.).
Savolan mukaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainassá on muuttanut turvallisuusympäristöä niin, että lainsäädännön on vastattava nykytodellisuutta.
Savola muistutti valiokunnan tiedotustilaisuudessa mietinnöstään Suomen tehneen historiallisen päätöksen liittyä Natoon ilman kansallisia rajoitteita kaikilla oikeuksilla ja velvollisuuksilla. Nato-jäsenyyden ytimessä on ennaltaehkäisevä pelote, jonka tehtävänä on estää sodan syttyminen.
– Suomen lainsäädäntö ei saa muodostaa tarpeettomia esteitä yhteisen puolustuksen suunnittelulle ja toimeenpanolle. Tämä lakimuutos ei tee Suomesta ydinasevaltiota, eikä se tarkoita sitä, että Suomi hankkisi ydinaseita tai että Suomeen automaattisesti sijoitettaisiin niitä, Savola linjasi.
Savola korosti, että Suomen asema ydinsulkusopimuksen mukaisena ydinaseettomana valtiona pysyy ennallaan. Uskottava pelote kuitenkin vaatii, että Suomi voi osallistua puolustusliiton suunnitteluun, harjoitteluun ja yhteistyöhön samalla tavalla kuin muutkin liittolaiset.
Savola muistutti Suomen kantavan erityistä vastuuta Naton etulinjan maana, jolla on hallussaan yli puolet puolustusliiton itäisestä ulkorajasta.
– Me emme voi olla sellaisessa tilanteessa, jossa nautitaan Naton tuomasta turvasta, mutta asetetaan itsellemme sellaisia rajoitteita, jotka heikentävät yhteisen puolustuksen uskottavuutta. Mitä uskottavampi puolustus ja pelote on, sitä pienempi riski on, että Suomea kohtaan kohdistetaan sotilaallista painostusta, Savola sanoi.
Vaikka Savola tuki lakimuutoksen tavoitteita, hän esitti kritiikkiä tavanomaisen poliittisen yhteisymmärryksen murenemisesta.
Savola muistutti Suomella olevan pitkä perinne siitä, että suuret ulko- ja turvallisuuspoliittiset ratkaisut rakennetaan laajassa kansallisessa konsensuksessa, kuten tehtiin myös Nato-jäsenyyden kohdalla.
– Keskustan mielestä näin suuren ja periaatteellisesti merkittävän asian valmistelussa olisi ollut perusteltua hakea jo ennakkoon laaja parlamentaarinen yhteisymmärrys ennen asian tuomista eduskuntaan. Tässä on aiheellista esittää hieman kritiikkiä erityisesti pääministeripuolue kokoomukselle. Kansallisen turvallisuuden kysymyksissä pitäisi pyrkiä rakentamaan yhteistä näkemystä luomatta tarpeettomia poliittisia jakolinjoja, Savola huomautti.
Samalla Savola antoi pyyhkeitä myös oppositiolle ja erityisesti sosiaalidemokraateille hätäisistä reaktioista, sillä asiaa linjattiin julkisuudessa lähes välittömästi sen tultua ilmi.
Savolan mukaan keskustelu lainsäädännön muuttamisesta ei tullut yllätyksenä. Hän kertoi saaneensa virkamies- ja asiantuntijajohdolta briiffauksia aiheesta jo kolme vuotta sitten toimiessaan puolustusministerinä.
– Silloin jo kerrottiin, että ydinräjähteitä koskeva sääntely voi tulevaisuudessa edellyttää tarkastelua Nato-jäsenyyden näkökulmasta. Sen takia olisi ollut tärkeää, että tämä olisi alun alkaen luotu laajalle parlamentaariselle pohjalle, Savola näki.