TE-toimistot Uudellamaalla eivät noudata "aktiivimalli kakkosen" ehdottomuutta – kaikille työttömille ei soitella kahden viikon välein
Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimistoissa kiertää pohjoismaisen työvoimapalvelumallin eli kansankielisesti ”aktiivimalli kakkosen” toimeenpanosta ohje, joka on mahdollisesti lainvastainen.
STT:n näkemän ohjeen mukaan uutta mallia ei tarvitse soveltaa asiakkaisiin, joiden työt tai opiskelut ovat alkamassa viimeistään elokuun lopussa.
Laki ei kuitenkaan tunne tällaista poikkeusta. Työ- ja elinkeinoministeriön ohje mallin soveltamisesta velvoittaa toteuttamaan uuden mallin tuomat muutokset kaikissa tapauksissa.
Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin mukaan työttömät pitäisi kontaktoida viiden päivän sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta, sopia alkuhaastattelu ja sen jälkeen ottaa työttömään yhteyttä kahden viikon välein puhelinsoitoin.
Ministeriön ohjeen mukaan näistä soitoista voi poiketa vain muutamilla päivillä poikkeustilanteissa. Tämän lisäksi työnhakijan pitää hakea neljää työpaikkaa kuukaudessa. Poikkeusohjeen mukaan näitä toimia ei tarvitse kuitenkaan tehdä, jos työtön lakkaa viimeistään elokuun lopussa olemasta työtön työnhakija.
Uudenmaan TE-toimiston palvelupäällikkö Meeri Haapakoski vahvistaa ohjeen olevan käytössä. Hänen mukaansa kyse on kuitenkin ”todella pienestä” määrästä asiakkaita. Tarkkaa määrää hän ei tiedä eikä halua spekuloida, kuinka montaa ihmistä ohje koskee.
Kysyttäessä ohjeen laillisuudesta ja sen perusteista Haapakoski toistaa, että kyse on sisäisestä täsmennyksestä menettelytapoihin. Hänen mukaansa poikkeusohjeen käyttöönotosta päättävät esimiehet tarpeen vaatiessa.
– Tällä varmistetaan, että asiakaspalvelu sujuu, ja sitä käytetään, jos se on välttämätöntä.
STT on keskustellut juttua varten kolmen TE-toimistoissa työskentelevän asiantuntijan kanssa. Kaksi työntekijöistä on Uudenmaan TE-toimistossa ja yksi Helsingin kuntakokeilussa töissä. He eivät halua kertoa asiasta omalla nimellään sen arkaluontoisuuden vuoksi.
Kolmen lähteen mukaan työtaakan vähentämiseksi on annettu myös muita kyseenalaisia ja osin sekavia ohjeita. Esimerkiksi jos asiakkaalla on ollut mitä tahansa yritystoimintaa, TE-toimiston asiantuntijoita on kehotettu suullisesti suhtautumaan heihin päätoimisina yrittäjinä, kunnes on toisin todistettu. Näin prosessi sujuu eri tavalla kuin uuden mallin mukaan, eikä asiakkaalle tarvitse esimerkiksi soittaa kahden viikon välein.
Työllisyyspalveluissa on käynnissä myös kuntakokeilu, jonka aikana osa TE-toimiston asiakkaista ja työtehtävistä on siirretty kuntien hoidettaviksi. Helsingin kuntakokeilua johtavan Ilkka Haahtelan mukaan kuntakokeilun puolella ei ole käytössä Uudenmaan TE-toimistoissa käytettävää poikkeusohjetta.
– Tämä on aivan uusi asia, mistä nyt kuulen, Haahtela kommentoi.
Uuden lain mukaan työttömän pitäisi hakea neljää työpaikkaa kuukaudessa, mutta STT:n lähteiden mukaan tätä ei käytännössä valvota millään tavalla. Asiakkaan tehtävä on kertoa TE-toimiston nettisivuilla oma suunnitelma -osiossa, että on näin tehnyt. Asiantuntijan tehtäväksi jää käytännössä toimia kumileimasimena, jos suunnitelma on täytetty.
Toisaalta yhden lähteen mukaan neljän työn hakemisessa ei ole mitään syytä huijata, kun siihen riittävät vaikka lyhyet viestit erilaisiin avoimiin hakemuksiin yritysten nettisivuilla tai sähköposti, jossa lukee ”otatteko töihin”. Hän ei ole koskaan epäillyt yhdenkään asiakkaan kertomusta työnhausta eikä muista kuulleensa kenenkään työkaverinsa näin tehneen.
Haahtelan mukaan uudessa mallissa olisikin järkevöittämisen varaa. Esimerkiksi syksyllä opiskelut tai työt aloittavaa ihmistä pitää silti kahden viikon välein kontaktoida ja töitä täytyy myös aktiivisesti hakea.
Haahtelan mielestä olisi syytä arvioida, onko mekaaninen malli, jossa kaikki on pakko tavoittaa, resurssien tuhlaamista. Hän sanoo, että kuntakokeilun puolella he voivat ”juuri ja juuri” toteuttaa mallin ja tavoittaa kaikki asiakkaat. Jos tarkoitus on, että palvelu on laadukasta, ”tällä resurssilla se on ihan siinä rajalla”.
Helsingin kuntakokeilun palvelupäällikkö Annukka Sorjonen on hieman suorasanaisempi kysyttäessä, riittävätkö resurssit uuteen malliin kesäaikana.
– Ei varmaankaan. Jos sanoisin, että riittää, sehän tarkoittaisi, että pysyttäisiin normaalistikin tekemään pienemmällä määrällä väkeä, hän sanoo.
Hallituksen mukaan pohjoismaisen työvoimapalveluiden mallin arvioidaan kasvattavan työllisyyttä noin 9 500–10 000 työllisellä ja merkittävä rooli on onnistuneella työttömien tiiviimmällä tapaamisella.
Uudistus on huomattava osuus koko hallituskauden työllisyyspolitiikasta, sillä Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) kesäkuisen arvion mukaan hallituksen päätökset tuovat yhteensä noin 30 000 työllistä lisää. Laskelmassa ovat mukana myös työllisyyttä heikentävät päätökset, joita hallitus ei omiin laskelmiinsa huomioi.
Uusi malli tuli käyttöön kesälomakauden alkaessa, ja samaan aikaan uusien asiakkaiden määrässä nähdään piikki esimerkiksi opiskelijoiden valmistuessa. Työllisyyden kuntakokeiluissa osa henkilökunnasta on jo valmiiksi ollut jaksamisen rajamailla.
STT:n näkemien dokumenttien mukaan työhyvinvointikyselyyn vastasi tänä vuonna noin puolet kuntakokeilun henkilöstöstä. Lähes 1 500 vastanneesta työntekijästä peräti 75 prosenttia ohjattiin edelleen työterveyden kontaktoitaviksi työriskin vuoksi.
Haahtelan mukaan kuntakokeilun puolella sairauslomat eivät ole olleet poikkeuksellisen korkeita. Hän kuitenkin myöntää, että kyselyissä on nähty työntekijöiden joukossa uupumuksesta huolestuttavia merkkejä.
– Uupumuksessa ja työssä jaksamisessa on nähty kyllä kriittisiäkin lukuja, Haahtela sanoo.
Hallitus korosti uudesta aktiivimallin jatko-osasta päättäessään, että haastattelukierroksia helpottamaan TE-toimistoihin palkataan 1 200 uutta työntekijää. STT:n lähteiden mukaan kyse ei ole kokonaan uusista työntekijöistä, vaan korona-ajan lisävoimat ja muut aiemmin määräaikaisilla sopimuksilla olevat työntekijät on vakinaistettu.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan 1 200 ”uudesta” työntekijästä 613 oli aidosti uusia työntekijöitä, joilla ei ollut aiempaa työsuhdetta. Yhteensä TE-toimistoille suunnattiin 1 167 henkilötyövuoden verran resursseja.
Haahtelan mielestä kuntakokeilu ei ole saanut laskelmien mukaista tarvittavaa työvoimaa.
– Saimme liian vähän henkilöstöä. Siinä kävi niin, että tarpeeksi moni valtiolla ei allekirjoittanut uutta sopimusta siirtyä uuden organisaation työnjohdon alle.
Haahtelan mukaan alun jälkeen on palkattu lisää työntekijöitä. Hänen näkemyksensä on, että Helsingin kuntakokeilussa lähestytään oikeaa työntekijämäärää.
Yhdellä TE-toimiston asiantuntijalla on STT:n lähteiden mukaan voinut ajoittain olla jopa 300 asiakasta. Sairauslomien aikana yhdellä asiantuntijalla on voinut olla omien asiakkaidensa lisäksi sairastuneen työkaverin 300 asiakasta.
Haapakosken mukaan tällä hetkellä TE-toimistojen puolella puhutaan noin 150–200 asiakkaasta asiantuntijaa kohden. Sorjonen sanoo, että Helsingissä kesäkuun loppupuolella asiantuntijalla oli keskimäärin 144 asiakasta.