"Sipilän kauden kikyt jäävät kalpenemaan" – Purra ja Orpo pitävät leikkauksia väistämättöminä ensi kaudella

Petteri Orpo aikoo hakea jatkoa kokoomuksen johdossa
Politiikka

Kokoomusjohtaja Petteri Orpo sanoo haluavansa viedä puolueensa vuoden 2023 eduskuntavaaleihin. Hän aikoo hakea jatkoa kokoomuksen johdossa ensi kesän puoluekokouksessa.

– Tämän maan suuntaa pitää pystyä muuttamaan, ja se politiikka, mitä tällä hetkellä vasemmistohallituksen johdosta tehdään, rapauttaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan. Kokoomus on vaihtoehto sille, minä haluan olla johtamassa sitä muutosta ja viedä puolueen eduskuntavaaleihin, Orpo kertoi politiikan toimittajien tilaisuudessa, jossa hän väitteli perussuomalaisten tuoreen puheenjohtajan Riikka Purran kanssa.

Sekä kokoomus että perussuomalaiset katsovat, että Suomen velkaantumistahti merkitsee vaikeita päätöksiä ja leikkauksia seuraavalle vaalikaudelle.

– Uskallan sen sanoa, että seuraava hallitus joutuu tekemään myös leikkauksia, Orpo sanoi.

– Vasemmistohallituksessa tiedetään, että nämä kulutusjuhlat loppuvat jossain vaiheessa. En tiedä onko tässä maassa kauhean montaa, joka ei uskoisi siihen, että kokoomus pystyy tarvittaessa myös leikkaamaan.

Purra katsoo, että seuraava hallitus, ”mistä ikinä se sitten koostuukaan”, joutuu tekemään vaikeita päätöksiä.

– Uskoisin jopa, että Sipilän kauden kikyt jäävät kalpenemaan näiden rinnalla. Mutta se on täysin toinen asia, miten näitä tehdään. Perussuomalaiset ei kannata sosiaaliturvaleikkauksia.

Oppositiojohtajilta kysyttiin, mikä olisi suurin ongelma toisen puolueen politiikassa, jos ajatellaan tulevaa mahdollista hallitusyhteistyötä.

Perussuomalaisille vaikein pala on kokoomuksen EU-federalismi, Purra sanoi.

– Eli että Suomen omaa, itsenäistä päätösvaltaa pitää edelleen siirtää unionin tasolle. Ja toinen on sitten maahanmuuttopolitiikka. Toivoisin, että kokoomus myös tässä työperäisessä maahanmuutossaan siirtyisi ruotsalaisen sisarpuolueensa linjalle, Purra totesi.

– Siellähän moderaatit jo ymmärtävät, että kaikki työperäinen maahanmuutto ei ole Ruotsille positiivista, vaan viivan alle pitäisi jäädä jotakin hyödyllistä.

Orpokin sanoi, että puolueiden suurin ero lienee suhtautuminen kansainvälisyyteen ja Euroopan unioniin.

– On sitten kyse työperäisestä tai humanitäärisestä maahanmuutosta, me haluamme että ne asiat ovat hallinnassa. Haemme pragmaattisesti ratkaisuja. Mutta perussuomalaisten yleinen suhtautuminen kansainvälisyyteen kaikkinensa on kyllä se, mikä meitä erottaa isosti.

Perussuomalaisia ja kokoomusta yhdistää se, että molempien mielestä kokonaisveroaste on Suomessa liian korkea.

Purra sanoo, että työn veron alentaminen helpottaa työn kannustimia matalimmilla palkka-asteilla, joilla sosiaaliturva kilpailee työn kanssa.

– Meidänkin unelma-Suomessa ehdottomasti työ olisi kannattavaa, mutta tämä ei perussuomalaisille tarkoita sitä, että työn ehtoja ja palkkakehitystä pitää polkea alaspäin esimerkiksi tuomalla kehitysmaista Suomeen työntekijöitä.

Purra pöyristyi Orpon väitteestä, jonka mukaan hoiva-alalla on työvoimapulaa, jota paikkaamaan tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa.

– On karmeaa ylenkatsetta meidän hoitajiamme, erityisesti vanhustenhuollossa lähihoitajia kohtaan väittää, että työvoimapula johtuu siitä, että suomalaiset eivät yhtäkkiä haluaisi tehdä näitä töitä.

– Oletteko kuulleet siitä, että palkkatasossa, työn kuormittavuudessa on joitakin ongelmia? Näiltä aloilta ihmisiä pakenee pois, koska he eivät jaksa tehdä sitä, palkka ei vastaa sitä. Sektorikohtaisesti pitää tarkastella sitä, mistä työvoimapula johtuu. Hoitoalalla se ei johdu siitä, että meillä ei olisi hoitajia, vaan siitä että he eivät viihdy omalla alallaan, Purra sanoi.

Purralta kysyttiinkin, ehdottaako hän hoitajille palkankorotusta.

– Tässä taloustilanteessa meillä ei ole mahdollista korottaa näitä palkkoja. Se, että me voisimme priorisoida hyvinvointijärjestelmämme oleellisia osia, kuten hoitajia ja sote-palveluita, edellyttää sitä, että rahaa on otettava jostain pois.

Orpo sanoi tunnistavansa hoiva-alan ongelmat hyvin, mutta totesi, että suomalaisia eläköityy hurjaa vauhtia ja väki vanhenee.

– Kaikki toteavat sen faktan, että Suomessa tarvitaan lisää työvoimaa, ja työperäisen maahanmuuton lisääminen eli kansainvälinen rekrytointi on välttämätöntä. Siinä tarvitsee tietysti olla pelisäännöt. Mutta jos haluamme huolehtia suomalaisten hyvinvoinnista, me tarvitsemme myös työperäistä maahanmuuttoa.

Purra totesi elokuussa pitämässään puoluekokouspuheessa, että suomalaiset ovat Espoossa vähemmistössä vuonna 2050.

Purralta kysyttiinkin, kuka on perussuomalaisten määritelmän mukaan suomalainen.

Purran mukaan termi viittaa tilastoihin, joissa puhutaan kotimaisia kieliä puhuvista ja vieraskielisistä.

– Tässä ei ole mitään sen ihmeellisempää politiikkaa taustalla, vaan kyseessä on tilastoissa käytettävä termi.

– Vieraskielinen on niin kauan kun maistraatin tiedoissa lukee, että henkilö on vieraskielinen.

Purran mukaan perussuomalaiset eivät määrittele, kuka on suomalainen.

– Se ei ole meidän maahanmuuttopolitiikkamme kannalta oleellista.

Sekä Orpo että Purra vakuuttelivat suhtautuvansa hallitusyhteistyön mahdollisuuksiin varsin pragmaattisesti, asialinjalta.

Orpon mukaan ensin katsotaan, miten eduskuntavaalit menevät ja millaista linjaa puolueet edustavat.

– Ennen kaikkea se on siis asiakysymys. Ja kun Purra on aloittanut, varmaan kaikki seuraavat mielenkiinnolla sitä, millaiseksi puolue kehittyy ja millaista politiikkaa se edustaa.

– Minun tärkein tavoitteni politiikassa on se, että haastamme vasemmistohallitusta omalla vaihtoehdollamme, keräämme mahdollisimman suuren kannatuksen kokoomuksen politiikalle. Sen luottamuksen pohjalta mikä vaaleissa tulee, arvioidaan sitten hallituspohjaa ja mahdollisuuksia, Orpo muotoili.

Purrakin sanoi, että nykyhallitukselle on syytä kehittyä vastavoima.

– Perussuomalaiset on hyvin huolissaan siitä, mihin suuntaan hallitus Suomea vie, ja totta kai oppositiosta löytyy tälle vastaan sanomista. Se, kantaako se mahdollisesti seuraavalle hallituskaudelle, riippuu vielä hyvin monesta asiasta.