Elsi Katainen valmistelee EU-rahojen remonttia, joka siirtää valtaa eduskuntaan – "Siinä on hirveästi riskejä"
EU:ssa valmistellaan parhaillaan historiallista muutosta siihen, miten rahaa jaetaan jäsenmaille.
EU:n maatalousvaliokunnan koordinaattori, keskustan europarlamentaarikko Elsi Katainen on yksi kolmesta parlamentin pääneuvottelijasta remontissa, jossa maatalous-, aluekehitys- ja sisäasioiden rahastot lyödään yhteen.
– Se on todella iso homma ja vastuu, Katainen sanoo käymistään neuvotteluista.
Neuvottelijoiden esitys tulee kattamaan lähes puolet EU:n budjetista vuosille 2028–2034.
EU-komission perimmäisenä ajatuksena oli yksinkertaistaa rahanjakoa. Jäsenmaille annetaan niin sanotut rahakirjekuoret, ja ne saavat päättää entistä vapaammin rahojen jaosta.
Vielä on kuitenkin epävarmaa, missä määrin ei-korvamerkittyä rahaa jää vapaasti jaettavaksi. Kataisen mukaan sekin on jäänyt hämäräksi, millä tavalla uudistus yksinkertaistaa asioita.
– Sumussa mennään, koska tämä on niin uusi asia, kahdeksan vuotta meppinä toiminut Katainen sanoo.
Jäsenmaille jaettavat kirjekuoret tarkoittavat joka tapauksessa sitä, että keskustelut maatalouden, aluekehittämisen ja rajaturvallisuuden rahoituksesta siirtyvät vahvemmin eduskuntaan.
– Sinne vaikean sote- ja talouskeskustelun rinnalle, Katainen huomauttaa.
Hänen mukaansa tulevaan muutokseen ei olla Suomessa vielä herätty, vaikka maatalouden ja alueiden puolustaminen olisi vuoden päästä pidettävissä eduskuntavaaleissakin entistä tärkeämpää.
Katainen toimi itsekin Savo-Karjalan vaalipiirin kansanedustajana vuosina 2007–2018.
Onko Suomelle uhka vai mahdollisuus, kun EU-rahoja jaetaan enemmän kansallisesti?
– Äkkiä ajattelisi, että jes, nyt päästään itse jakamaan rahoja, Katainen toteaa.
– Mutta kyllä siinä on hirveästi riskejä – kuten se, millainen porukka ensi kevään vaalien jälkeen hallitukseen valikoituu.
– Onko heillä mielenkiintoa puolustaa rahojen jakamista myös maataloudelle, alueille, elintarvikesektorille ja viljelijöille?
Katainen pelkää etenkin alueiden kehittämisen puolesta.
– Jos se joutuu ruuantuotannon kanssa kilpailuasetelmaan, niin kyllähän se häviää ilman muuta.
Kataisen näkemyksen mukaan aluekehittämistä ja sen vaikuttavuutta on aina kyseenalaistettu. On ollut Itä- ja Pohjois-Suomi vastaan Etelä- ja Länsi-Suomi, hän toteaa.
– On keskinäistä kilpailua ja nahinaa siitä, minne ne rahat kuuluvat.
Katainen huomauttaa, että nyt kyseessä ovat isot asiat, kuten Itä-Suomen asia ja itärajan tuomat haasteet.
C-kirjaimen saa heittää CAPista pois.
Elsi Katainen
Uudistuksen suurimmat huolenaiheet liittyvät Kataisen mukaan EU:n sisämarkkinoiden tasapainoon.
Vaarana on, että varakkaammat maat tukevat viljelijöitään avokätisemmin kansallisista varoista kuin talousvaikeuksissa painiskelevat maat, kuten Suomi. Tämä voi asettaa viljelijät ja jäsenmaat eriarvoiseen tilanteeseen elintarvikemarkkinoilla.
EU:n peruspilarina on tähän asti ollut yhteinen maatalouspolitiikka eli CAP, common agricultural policy.
– Kyllä sen c-kirjaimen saa heittää CAPista pois. Ei ole enää sillä tavalla yhteistä, vaan 27 mahdollisesti erilaista tukijärjestelmää, Katainen ennakoi.
– En jaksa uskoa, että Suomessa halutaan hirveästi tukea luonnonvara-aloja tai koko maan asiaa, jos joka paikasta pitää leikata hirveästi.
Mepin mukaan epävarmuus tulevasta on suuri, ja vaikutukset viennistä riippuvaiselle Suomelle ovat vielä kysymysmerkki.
– On kysymyksiä, joihin kukaan ei oikein osaa vielä vastata.
Keskustan euroryhmä EU-parlamentissa on Renew Europe, joka putosi kesäkuun 2024 eurovaaleissa kolmanneksi suurimman ryhmän paikalta viidenneksi.
Poliittisia ryhmiä parlamentissa on kaikkiaan kahdeksan. Katainen sanoo, ettei Renew Europelle olisi kokonsa puolesta kuulunut neuvotteluvastuuta EU-varojen uusista jakoperusteista.
– Mutta oma ryhmäni ja maatalouskoordinaattoreiden joukko yli puoluerajojen halusivat, että otan sen.
– Mepin vaikutusvalta piilee siinä, saako neuvotteluvastuita. Se on mepin työn ydintä, ei pelkkä tiedottaminen, Katainen toteaa.
Tällä kaudella asioiden tärkeysjärjestys on mennyt EU:ssa uusiksi. Viime kaudella vihreä siirtymä hallitsi kaikkea, mutta nyt kärjessä on turvallisuus.
Elsi Katainen on huomannut EU-parlamentin ilmapiirin muuttuneen radikaalisti äärioikeiston esiinmarssin myötä. Unkarin Viktor Orbánin tehtailema Euroopan patriootit -ryhmä kiilasi heti perustamisensa jälkeen kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi viime eurovaaleissa.
Aikaisemmin äärioikeistoporukat lähinnä mölisivät, mutta patriootit ovat aktiivisia meppejä, jotka saavat vaikuttavia neuvottelupestejä, Katainen kertoo. He kannattavat kuuluvasti Venäjän Vladimir Putinia ja Yhdysvaltain Donald Trumpia sekä vastustavat Ukrainan tukemista.
– Että aikamoista kuule, Katainen huokaa.
Kotimaan politiikassa hän näkee paljon samaa. Politiikan laidat oikealla ja vasemmalla vievät tilaa mediassa ja saavat ihmisten huomion.
– He pystyvät sanomaan yksinkertaistettuja mukatotuuksia, joita on helppo toistaa, ja jotka menevät ihmisiin kuin häkä. Eivät ihmiset jaksa perehtyä siihen harmaaseen alueeseen.
Katainen arvioi, että maltillinen ja yhteistyötä suosiva keskusta voidaan nähdä värittömänä.
– Keskeltä on vaikea saada ääntään läpi, vaikka olen edelleen sitä mieltä, että suurin osa kansasta on meidän liepeillämme.
Kataisen mielestä keskusta kaipaa omaleimaisuutta. Moderni biotalous olisi esimerkiksi keskustan peruskauraa, hän sanoo.
Keskustan entinen puheenjohtaja Juha Sipilä nosti biotaloutta vahvasti esiin.
– Se oli siinä kohtaa taas uutta, vaikka keskustassa aiheesta on puhuttu vuosikymmenet, Katainen toteaa.
Hän katsoo, että keskustassa häivytetään usein maalaisuutta, jotta ei näytettäisi vanhanaikaisilta.
– Mutta luonnonvaraelinkeinot tarkoittavat modernia teknologiaa, uusinta tutkimusta ja innovointia, työtä, yrittäjyyttä ja vastuullisuutta.
– Tämänkin tyyppistä asiaa puhumme ainakin keskenämme, mutta en tiedä näkyykö sellaista selkeänä keskustalaisena visiona missään. Ei minun mielestäni, Katainen sanoo.