Eduskunta pui luonnon ennallistamista – Keskusta pelkää miljardilaskua ja vallan valumista virkamiehille
Eduskunta keskusteli tiistaina luonnonsuojelulain muutoksista, joihin kuuluvat vapaaehtoisten luonnonarvomarkkinoiden kehittäminen, säännökset EU:n ennallistamisasetuksen täytäntöönpanosta sekä suden suojelun heikentäminen.
EU-tasolla lievenevä suden suojelu tarkoittaa Suomessa sitä, että jatkossa sutta koskee vain metsästyslainsäädäntö, kun tähän mennessä erittäin uhanalainen laji on kuulunut myös luonnonsuojelulain piiriin.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan (kok.) mukaan luonnonsuojelulain muutosten keskiössä on luonnonarvomarkkinoiden kehittäminen.
– Suomella on nyt mahdollisuus toimia edelläkävijänä Euroopassa. Rakennamme mallin, jossa luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen ei ole vain kustannus, vaan se on myös investointi ja mahdollisuus, hän sanoi lähetekeskustelussa.
Multalan mukaan julkinen rahoitus ei yksin riitä kattamaan luonnon tilan parantamista, vaan rinnalle tarvitaan yksityistä pääomaa toteuttamaan tulevaa kansallista ennallistamissuunnitelmaa.
– Se tarkoittaa käytännössä sitä, että yritykset voivat rahoittaa todennettavia luontohyötyjä, kansalaiset ja yhteisöt voivat osallistua luonnon tilan parantamiseen ja että maanomistajille avautuu uusi ansaintamahdollisuus ennallistamisen ja luonnonhoidon kautta.
Multala kertoi hallituksen aikovan toimittaa ensimmäisen luonnoksen ennallistamissuunnitelmasta EU-komission tarkasteltavaksi jo elo–syyskuussa. Lopullisen suunnitelman hyväksyy Suomen seuraava hallitus elokuussa 2027.
Keskustan kritiikki kohdistui erityisesti siihen, miten tuleva ennallistamissuunnitelma aiotaan hyväksyä. Keskustan edustajien mukaan hallitus on viemässä vallan pois eduskunnalta.
– Tässähän ollaan luomassa delegointivaltuus ympäristöministeriölle, joka sitten valmistelee valtioneuvoston päätettäväksi tämän varsinaisen ennallistamissuunnitelman, kansanedustaja Vesa Kallio (kesk.) sanoi.
Hän korosti, että budjettivaltaa ei voi delegoida valtioneuvostolle ja sitoa eduskunnan käsiä etenkään, kun ennallistamissuunnitelman hintalappua ei tiedetä.
Keskustan kansanedustaja Anne Kalmari huomautti, että ennallistamisasetuksen kustannukset ovat Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan 13—19 miljardia euroa.
– Ja tämän potin te aiotte siirtää pois eduskunnan päätöksesta, ja myöskin sen asian, että me voisimme tässä talossa varmistua siitä, että esimerkiksi maanomistajan oikeusturva toteutuu.
Kalmari kysyi, tuleeko ennallistamisasetukseen liittyvä lainsäädäntö eduskuntaan, jolloin ”tuon kokoisesta potista voidaan keskustella tässä talossa samaan aikaan, kun Suomen talous on täysin kuralla ja meillä pitäisi päinvastoin edistää elinkeinoja eikä vaikeuttaa niitä”.
– Vai onko jatkossa niin, että ympäristöministeriön virkamiehet päättävät, miten tämä ennallistaminen menee?
Myös keskustan Markku Siposella oli ministerille sama kysymys.
– Onko todella näin, että eduskunta ja kansanedustajat eivät pääse sitten jatkossa tästä ennallistamissuunnitelmasta enää lausumaan?
Keskustan kansanedustajan Hannu Hoskosen mukaan kollegat osuivat ongelman ytimeen.
– Arvoisa ministeri, olen perustuslakivaliokunnassa istunut jo kaksi vuosikymmentä. Ihan varma olen siitä, että budjettisuvereniteetti kuuluu eduskunnan toimivaltaan. Sama koskee täysivaltaisuutta.
– Te ette voi myydä Suomen täysivaltaisuutta EU:lle tällaisten hankkeiden takia. Sama koskee omaisuudensuojaa.
Hoskonen kysyi, mistä otetaan Kalmarin mainitsemat 13–19 miljardia.
– Otetaanko ne lapsilta, vanhuksilta? Kotikunnassani Ilomantsissa alkaa olla tilanne, että lääkäriä siellä ei enää näe, kun sen yhden todistuksen saa enää. Vainajalle kirjoitetaan kuolintodistus, sen siellä saa, ja lääkäriin pääsy alkaa olla käytännössä mahdotonta.
– Vieläkö kurjistetaan näitä ihmisten elämänkeinoja, millä he voisivat tulla toimeen kotonaan?
Hoskonen ei vakuuttunut myöskään ministeri Multalan kehumasta luontoarvojen kaupasta.
– Sehän on nykyajan anekauppaa, hän sanoi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman katsoi, että esityksen tärkein osa koskee sutta. Hän kehui tammikuussa toteutettua suden metsästystä onnistuneeksi.
– Brysselistä ja täältä pääkaupunkiseudulta, kaukana paikallisesta todellisuudesta, on katsottava maaseudun suuntaan.
Keskustan kansanedustaja Tuomas Kettunen ihmetteli, miksi sudet nostettiin jalustalle tässä yhteydessä perussuomalaisten riveistä.
– Eivätkö nämä susiasiat ole jo kunnossa? Mutta ei näytä perussuomalaisia kiinnostavan tämä ennallistamisasetus ja sen tuoma hintalappu, miljardilappu, Suomen kansalle, Kettunen ihmetteli.
Ministeri Multala vakuutti, että lainsäädäntö- ja budjettivalta säilyvät eduskunnalla.
– Tässä siis luodaan prosessi sille, miten tämä (ennallistamis)suunnitelma hyväksytään ja toimeenpannaan.
– Se, minkälaisia kustannusvaikutuksia arvioidaan tämän suunnitelman myötä tulevan, ei millään tavalla vielä sido Suomea eikä eduskuntaa siinä, kuinka paljon rahaa laitetaan.
Multala muistutti, että Suomi vastusti ennallistamisasetusta EU:ssa.
– Juuri siitä syystä, että tässä nähtiin olevan erittäin paljon haasteita Suomen laajojen luontoalueiden vuoksi ja näiden kustannusvaikutusten vuoksi, mutta tämä on nyt sitovaa lainsäädäntöä, ja meidän on sitä eteenpäin vietävä täällä Suomessa.
Multala sanoi hallituksen kuitenkin jakavan tavoitteen siitä, että luonnon monimuotoisuutta pitää edistää ja luontokatoa ehkäistä.
– Nyt tämä luonnonarvomarkkina on nimenomaan yksi lisätyökalu tähän työhön, lisärahoitusmahdollisuus ja lisätyökalu, millä me voimme mahdollistaa sen, että pääsemme kuitenkin etenemään tässä meidän yhteisessä tavoitteessamme.
– Varmasti tämän luonnon monimuotoisuuden yhteyden esimerkiksi ruoantuotantoon myös keskusta jakaa, Multala totesi.
Vihreiden kansanedustajat pitivät luonnonarvomarkkinoiden virallisia puitteita tarpeellisina viherpesun välttämiseksi.
– Nämä luonnonarvomarkkinat ovat myös laajasti kannatettu keino parantaa luonnon tilaa. On myös ilmoittautunut paljon maanomistajia, ketkä mielellään tuottaisivat näitä palveluja markkinoille. Eli on hyvä ja tärkeää päästä liikkeelle, Jenni Pitko sanoi.
Vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat vastustivat jyrkästi suden suojelun heikentämistä.
– On hyvä muistaa, että susikanta on Suomessa edelleen erittäin uhanalainen ja se tarvitsee elpyäkseen tiukan suojelun turvaa. Tässä peräänkuulutan myös tutkimus- ja tiedepohjaisen päätöksenteon tärkeyttä, vasemmistoliiton Veronika Honkasalo sanoi.
Honkasalon mukaan viimeisin suden kiintiömetsästys oli ”todella surullinen, epädemokraattinen ja oikeusvaltiota halventava projekti”.