Salaisista pakkokeinoista päättäminen olisi lakiuudistuksen myötä aiempaa vahvemmin poliisin käsissä

Eduskunta on uudistamassa lakeja esitutkintaviranomaisten, kuten poliisin, oikeuksista hankkia tietoja tutkiessaan rikoksia. Pakkokeino- ja esitutkintalakien uudistuksessa valtuuksia ehdotetaan laajennettavan esimerkiksi siten, että telekuuntelu voitaisiin jatkossa kohdistaa kaikkiin rikoksesta epäillyn laitteisiin ja osoitteisiin.

Nykyään poliisi hakee tuomioistuimesta luvan rikoksesta epäillyn tietyn laitteen kuuntelemiseen tai valvontaan. Telepakkokeinot tarkoittavat esimerkiksi puhelujen kuuntelua, viestien lukemista ja viestiliikenteestä ilmenevien sijaintitietojen hankkimista.

Jatkossa tuomioistuin päättäisi edelleen siitä, kehen tällaisia salaisia pakkokeinoja voidaan kohdistaa, mutta toiminnan laajuus olisi poliisin käsissä. Poliisi ilmoittaisi jälkikäteen epäillylle ja samassa yhteydessä tuomioistuimelle, mitä on kuunneltu ja valvottu.

Poliisin lisäksi esitutkintaviranomaisia ovat esimerkiksi Tulli ja Rajavartiolaitos, ja muutokset koskisivat myös niitä.

Tällä viikolla asiassa lausunnon antanut perustuslakivaliokunta suhtautuu kriittisesti siihen, että telekuuntelun ja -valvonnan laajuus olisi poliisin päätettävissä. Valiokunnan mukaan tämä tarkoittaisi huomattavaa ja periaatteellisesti merkittävää muutosta perustuslaissa turvattuun luottamuksellisen viestin salaisuuden rajoittamiseen.

– Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan nyt ehdotettu muutos on omiaan heikentämään telepakkokeinojen käyttöä koskevaa oikeussuojaa, lausunnossa sanotaan.

Perustuslakivaliokunta toivoo, että seuraavaksi asiaa käsittelevä lakivaliokunta muuttaa kohtaa.

Lapin yliopiston oikeusinformatiikan yliopistonlehtori Juhana Riekkinen pitää ehdotettua muutosta ymmärrettävänä, mutta näkee siinä perustuslakivaliokunnan tavoin periaatteellisen ongelman. Uudistus keventäisi hänen mukaansa hallinnollista taakkaa, kun kaikkea ei tarvitsisi viedä tuomioistuimen kautta.

– Toisaalta siinä on se oikeussuojaongelma, että päätöksentekoa viedään tuomioistuimelta poliisiviranomaiselle, mikä voidaan nähdä ongelmallisena.

Riskinä on esimerkiksi, että valvonta ja kuuntelu kohdistuvat rikoksesta epäillyn lapseen, jonka liittymä vain on vanhemman nimissä. Riekkisen mukaan riski on myös nykyisessä laissa, mutta se korostuu uudistuksessa.

Riekkinen sanoo, että ihmisten perusoikeuksiin, kuten yksityisyyteen, kajoavien toimien kohdalla lähtökohtana pitäisi olla, että oikeudenloukkauksia pyritään ehkäisemään etukäteen. Hänen mukaansa uudistus näyttäisi heikentävän aiempaa tilaa ja salaisten pakkokeinojen valvontaa.

– Kun puhutaan toimivasta etukäteiskontrollista, olennaista on, että tuomioistuimella on riittävät tiedot käytössään, kun ne tekevät päätöksiä ja että käsittelyyn on riittävästi resursseja. Ettei mennä liukuhihnatoiminnalla kumileimasintyyliin.

Riekkinen kuitenkin korostaa, ettei tuomioistuimen etukäteisvalvonta nykyiselläkään ole kovin tehokasta. Salaisten pakkokeinojen valvonta on hänen mukaansa ongelma, joka on läsnä nykyisessä laissa ja korostuu entisestään, jos ehdotettu muutos toteutuu.

– En tiedä, kuinka suuresta heikennyksestä on käytännössä kyse, mutta ainakaan positiiviseen suuntaan tilanne ei muutu.