Perustulon houkutukset väistymässä vastikkeellisten mallien tieltä
Vuoden kuluttua vaalikeskusteluissa puoluejohtajat väittelevät sosiaaliturvamalleistaan, joiden pohjalta hallitukselta odotetaan suurta uudistusta.
Suomi on kerännyt kansainvälistä näkyvyyttä perustulokokeilullaan.
Siinä ei kuitenkaan kokeiltu realistista perustuloa, eivätkä suurimmat puolueet havittelekaan puhdasta perustuloa. Miltä pohjalta hallitusneuvotteluihin sitten lähdetään?
Kaikki puolueet tavoittelevat mallia, joka purkaa kannustinloukkuja, tekee sosiaaliturvasta sen saajalle ennustettavampaa ja yhdistää ainakin joitakin tukimuotoja.
Suunnilleen kaikki puolueet myös arvioivat, että sosiaaliturva vaatii kokonaisuudistusta, jota auttaisi ensi vuonna käyttöön tuleva tulorekisteri. Perjantaina oman mallinsa esitteli SDP.
SDP:n hahmottelema Yleisturva-malli olisi kolmiportainen ja tarjoaisi turvaa takuu-, yleis- ja aktiivitasolla.
Takuutaso on viimesijainen ja tarveharkintainen sosiaaliturva. Yleistaso on syyperusteinen etuus, joka tarjoaa turvaa esimerkiksi työttömyyden, opiskelun, sairauden ja lapsen syntymän aikana.
Aktiivitasolla ihmistä palkitaan nykyistä laajemmin työmarkkina-asemaa parantavista toimista.
SDP:n työryhmää vetäneen Tarja Filatovin mukaan tuille pitää olla lähtökohtaisesti syyperustaisuus ja toisaalta järjestelmän pitää olla kaikille avoin.
– Palvelukytköksen pitää olla hyvin voimakas. Jos me irrotetaan ihan kokonaan meidän tulonsiirrot ja palvelut toisistaan, niin siitä ei tule kuin vähäosaisuutta ja osattomuutta, Filatov sanoi.
Viime vuosina perustulosta ovat puhuneet erityisesti vihreät ja vasemmistoliitto. Vihreiden mallissa perustulo olisi vähimmäisetuuksien suuruinen.
Työttömän työmarkkinatuki, äitiys-, isyys- ja sairauspäivärahan minimisummat olisivat samansuuruisia.
Vihreät kuitenkin säilyttäisi esimerkiksi ansiosidonnaiset etuudet ja asumistuen ennallaan, joten malli olisi nimeään lähempänä SDP:n ja kokoomuksen yleisturvaa tai yleistukea.
Suurin ero on sosiaaliturvan vastikkeellisuudessa.
Kokoomus ajaa vastikkeellisinta mallia ja on tiukimmin puolustanut nykyhallituksen aktiivimallia, jossa työttömän etuuksia leikataan, jos työtön ei osallistu koulutuksiin, löydä pätkätöitä tai harjoita yrittäjyyttä.
Kokoomuksen linjauksia hionut kansanedustaja Arto Satonen sanoo puolueensa olevan ”isossa kuvassa” samalla puolella SDP:n kanssa, sillä molemmat kannattavat vastikkeellisia malleja.
SDP:n mallissa esimerkiksi työstä kieltäytyminen johtaisi karenssiin ja työttömiltä edellytetään aktiivista työnhakua.
Vihreiden mallissa perustulo olisi vastikkeeton kaikille täysi-ikäisille.
Vihreiden mallia tehnyt kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto sanoo, että puolue ei usko aktiivimallin kaltaisiin sanktioihin.
Hän ei kuitenkaan suoraan vastaa kysymykseen, että voisiko ansiosidonnaisissa etuuksissa olla vastikkeellisuutta tai sanktioita.
Keskusta on perinteisesti puolustanut perusturvaa, kun SDP on seissyt ansiosidonnaisten etuuksien takana.
Viime aikoina keskustasta on kuulunut haluja jatkaa perustulokokeilua, mutta samalla pääministeripuolue on tuonut työttömille vastikkeellisuutta.
Satonen sanookin odottavansa keskustan mahdollista siirtymistä yleistuen taakse.
Lopulta puolueita erottaa myös uudistuksen hinta ja valmistelutapa.
Esimerkiksi SDP:n mukaan kenenkään tulotaso ei laske, mutta puolue antaa kustannuksista vain karkean haarukoinnin.
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kannattaa parlamentaarista valmistelua, mutta Satonen antaisi vastuun seuraavalle hallitukselle.