Pääministeri Sipilä myöntää tuoreessa kirjassaan, että maan johtaminen ei ole sujunut ongelmattomasti – "Välillä on senkin aika, että poliitikon on laitettava takapuolensa tuleen"

Juha Sipilä

”Suomi-niminen lentokone oli neljä vuotta sitten pahassa syöksykierteessä. Kierre saatiin oikaistua ja kone nostettua matkalentokorkeuteen. Tässä kirjasessa olen esittänyt suunnitelman jatkolennolle.”

Lentoharrastuksesta tunnettu pääministeri Juha Sipilä on käyttänyt osuvia metaforia tiivistäessään Koko Suomen taajudella -kirjansa ydinsanoman pariin lauseeseen.

Sipilä käy kiinni koko vaalikautta sävyttäneeseen vaikeaan lähtötilanteeseen jo kirjan johdantotekstissä. Hän sanoo johtaneensa Suomea sekä edestä että keskeltä, mikä ei ole aina sujunut ongelmattomasti.

Vastuu talouden kuntoon saattamisesta ja alkiolainen ylisukupolvinen ajattelu ovat vaatineet leimautumista myös vaikeiden asioiden selittäjäksi.

Hoitamattomia ongelmia tuli Sipilän mukaan varsinkin kauden alkupuolella ovista ja ikkunoista. Kreikan kriisi, pakolaisaalto ja Talvivaaran pelastaminen eivät muodostaneet pehmeää laskua uuden hallituksen alkutaipaleelle.

– Kasvoistani on tullut jokaiseen olohuoneeseen vaikeiden asioiden selittäjän kasvot, hän muistuttaa.

Ylimääräisten selitysten sijaan Sipilä toteaakin käsitelleensä kohtaamiaan haasteita enemmän ratkaisukeskeisellä otteella.

Esimerkiksi kilpailukykysopimukseen johtanut prosessi ei mennyt Sipilän mukaan niin kuin piti, mutta ilman kikyä työllisyystavoite olisi jäänyt saavuttamatta.

– Sitä piti hengissä vain hallituksen päättäväisyys asiassa. Jouduin panemaan itseni likoon asian eteen paljon syvemmälle mitä olin ajatellut ja tietysti kannan siitä syntynyttä poliittista taakkaa edelleenkin. Olin liian sinisilmäinen ja minulla ei ollut riittävästi poliittista kokemusta, Sipilä tunnustaa.

Terrafamen kaivoksen nostaminen jaloilleen oli niinikään prosessi, joka ei Sipilän henkilökohtaista suosiota nostanut.

– Välillä on senkin aika, että poliitikon on laitettava takapuolensa tuleen. Ville Niinistön ohjeilla olisin sulkenut kaivoksen, valtio olisi puoli miljardia köyhempi ja Kainuussa olisi ennätystyöttömyys. Onneksi luotin Kainuun ihmisiin enkä eduskunnan oppositioon, hän näpäyttää.

Yhtään leikkausta ei ole tehty leikkaamisen ilosta tai ideologisista syistä.

Pääministeri Juha Sipilä

Pääministeri tarjoaa kirjassaan vastauksen myös kritiikkiin köyhän asian unohtamisesta. Sipilän mukaan köyhän asia vaatii välillä myös ei-mukavien päätösten tekemistä.

– Kritiikki on varmasti oikeutettua. Yhtään leikkausta ei ole tehty leikkaamisen ilosta tai ideologisista syistä. Vain ja ainoastaan siksi, että Suomen talous saadaan kuntoon.

– Nyt kun tässä on onnistuttu, meillä on taas rahaa ja voimavaroja parantaa ennen muut heikoimmassa asemassa olevien etuuksia ja palveluja.

Ratkaisukeskeisyys on kirjassa vahvasti läsnä pääministerin pohtiessa edessä olevia isoja kysymyksiä.

Lapsena autotallin katolle rakennettu tuulimylly sekä puukaasuauto ja aurinkosähköpaneeli ovat esimerkkejä intohimoisesta suhtautumisesta asiaan myös henkilökohtaisella tasolla.

– Ilmastonmuutoksen torjunnassa Suomi on kokoaan suurempi toimija. Metsien ja peltojen hiilensidonta on suuri mahdollisuus suomalaiselle osaamiselle.

– Kestävä metsätalous yhdistettynä maailman huippua olevaan tietotaitoon hiilinielujen mittaamisesta antaa meille etulyöntiaseman. Uskon, että toimiala tulee työllistämään suomalaisia merkittävästi, Sipilä arvioi.

Maahanmuuttopolitiikassa Sipilä sanoo edustavansa puolueen tavoin maltillista keskitien linjaa.

– Hädänalaisimpia autetaan parhaiten laittamalla EU:n ulkorajat kuntoon, nostamalla pakolaiskiintiön määrää ja kehittämällä aivan uudenlaista Afrikka-yhteistyötä.

Työperäistä maahanmuuttoa pääministeri on valmis edistämään tarveharkintaa keventämällä.

– Tarvetta on niin hoito- ja ohjelmistoalalla kuin perusteollisuudessakin. Työehtojen on oltava kuitenkin samat kaikille, hän muistuttaa.

Demokratian vaalimiseksi ja populismin nousua vastaan Juha Sipilä on kehittänyt seitsemän kohdan toimenpideohjelman.

Monipuoluekulttuurin vaaliminen ja keskustelukulttuurin muutos ovat hänen mielestään välttämättömiä edellytyksiä yhteisten asioiden hoitamiselle.

– Neljän vuoden kausi on lyhyt aika isojen reformien ja muutosten tekemiselle. Parlamentaarinen valmistelu sekä eduskunnan tulevaisuustyön  voisivat olla nykyistä suurempana apuna pitkän aikavälin päätöksenteossa. Samoin valtioneuvoston poikkihallinnollisen toimeenpanokyvyn vahvistaminen.

 – Paras lääke populismin torjumiseksi on aikaansaava poliittinen kulttuuri, jossa asioita pystytään uudistamaan, Sipilä linjaa.         

Sipilä tunnustautuu kirjassaan kannustavan perusturvan vankkumattomaksi kannattajaksi. Ratkaisuksi hän tarjoaa keskustan ajamaa käänteisen tuloveron mallia.

– Se on hyvä työkalu yksinkertaistamiselle ja perustulon käytännön toteuttamiselle. Jokaisesta tuen päälle tienatusta eurosta jää jotain myös käteen.

Paljon parjatut koulutus- ja tutkimusleikkaukset ovat Sipilän mukaan olleet ikäviä, mutta toisaalta myös välttämättömiä toimia rakenteiden tuulettamiseksi.

– Jälkikäteen arvioiden oli täysin oikea päätös perata julkista tutkimusrahoitusta ja kannustaa erilaiset instituutiot uudistumaan. Saimme suunnan käännetyksi ja seuraavalla vaalikaudella voimme edelleen kasvattaa koulutukseen, tuotekehitykseen ja tutkimukseen suunnattuja varoja, Sipilä huomauttaa.

Pamflettinsa lopuksi pääministeri Sipilä nostaa esiin keskustan merkityksen suomalaisen poliittisen kentän tasapainottavana voimana.

– Keskusta on tämän ajan vastavoima valheellisia lupauksia antavalle populismille, vapaavuorelais-punavihreälle keskittämispolitiikalle sekä korporaatioiden sinipunalle.

Sipilä korostaa, että ei vastusta esimerkiksi kaupungistumista, mutta haluaa keskustan haastavan omalla politiikallaan ennen kaikkea sinipunavihreän tavan kaupungistua.

– Suomi tarvitsee määrätietoista johtamista. Tämän kirjoitustyön jälkeen minulle on entistä selvempää, että äänestäjät ottavat valtavan riskin, jos he antavat hallitusvallan avaimet sinipunan käsiin.