Pääkallokelit ovat vaanineet tänä talvena jalankulkijoita – vammapoliklinikoilla murtuneita ranteita, olkapäitä, nilkkoja ja sääriluita

Kotimaa

Jalkakäytävillä on tänä talvena ollut varsinkin Etelä-Suomessa todellisia pääkallokelejä, jotka ovat aiheuttaneet liukastumisia. Tämä on näkynyt sairaaloiden päivystyksissä.

–  Jalankulkijoiden kaatumisia on ollut tänä talvena todella paljon, kertoo päivystyspalveluiden ylilääkäri Juha Peltonen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta (Tyks).

Kaatumisten seurauksena on ollut muun muassa aivotärähdyksiä, ranne- ja muita yläraajojen murtumia sekä nilkkojen nyrjähdyksiä ja murtumia.

Päivystykseen on tullut kaikenikäisiä, mutta Peltonen mainitsee kaksi ryhmää eli ikäihmiset ja työikäiset.

–  Iäkkäillä ihmisillä tasapaino on usein huonompi ja heille tulee helpommin murtumia. Sitten taas nuoret ja varsinkin työikäiset ovat enemmän liikenteessä aamuisin ja työpäivän jälkeen, joten työmatkakaatumisia tulee aika paljon, Peltonen sanoo.

Liukkauden aiheuttamat kaatumiset näkyvät myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) sairaaloiden ja vammapoliklinikoiden potilasmäärissä.

–  Viime vuoteen verrattuna potilaita on ollut kymmenisen prosenttia enemmän. Ja jos vertaa parin vuoden takaiseen lumettomaan talveen, niin potilaita on nyt ollut jopa kolmasosa enemmän, sanoo osastonylilääkäri Jyrki Salmenkivi.

Tavallisimmat liukastumisvammat ovat hänen mukaansa ranne- ja olkaluun sekä nilkka- ja sääriluun murtumat.

Liukastumisvammoja tapahtuu kaikenikäisille ulkona liikkuville, mutta keski-ikäisille ja aktiivisille eläkeiän molemmin puolin oleville murtumia sattuu Salmenkiven mukaan suhteellisesti enemmän.

–  Hyvin iäkkäiden murtumat korreloivat vähemmän liukkaisiin keleihin, koska he ovat vähemmän aktiivista väestönosaa, hän sanoo.

Jos liukkaat kelit ovat aiheuttaneet päänvaivaa jalankulkijoille, helppoa ei ole myöskään ollut jalankulkuväylien liukkauden torjuntatöissä.

–  Näin pahaa talvea ei ole ollut pitkään aikaan, sanoo Helsingin kaupungin katukunnossapidon tiimipäällikkö Tarja Myller.

Myrskyt toivat mukanaan lunta, ja sen jälkeen lämpötilat ovat sahanneet nollan molemmin puolin. Ongelmia aiheuttaa se, että jään päällä on vettä ja sohjoa, eikä kaikkia lumikasoja ole ehditty ajaa pois.

Katujen ja myös jalkakäytävien kunnostuksessa on Myllerin mukaan kalustoa enemmän kuin milloinkaan. Kuitenkin viiveitä lumen poiskuljetukseen aiheuttaa hankalien säiden takia se, että kaikkia kunnossapitotoimia pitää tehdä samaan aikaan.

– Toimenpiteitä tehdään ympäri vuorokauden, mutta tulokset saattavat näyttää hitailta, koska kaikkea mahdollista pitää tehdä samanaikaisesti. Katuja avataan, aurataan ja lingotaan, jäätynyttä lunta eli polannetta höylätään ja irrotetaan, lumikasoja poistetaan ja lunta ajetaan lumenvastaanottopaikoille, rappusia ja pysäkkejä avataan lapiotyönä ja jälleen taas hiekoitetaan.

Jalkakäytävien liukkauden torjunnassa hiekoitussepeli on edelleen käyttökelpoisin materiaali.

–  Tänä talvena sitä on käytetty ihan valtavia määriä, sanoo Myller.

Kuitenkin oikukkaat säät haittaavat hiekoitussepelin toimivuutta liukkauden torjunnassa.

–  Jää saattaa olla niin kovaa, ettei sepeli pysy siinä vaan kulkeutuu pois. Kun lämpötila on noussut nollan yläpuolelle, kadun pinta on sohjoontunut ja pehmentynyt niin, että sepeli valuu alas. Sen jälkeen tulee taas pakkasta.

–  Nämä säät ovat olleet hirvittävän hankalat tänä talvena.

Myller muistuttaa liukastumisvaroituspalvelusta, jonka voi tilata omaan puhelimeen.

Tämän talven vaikeat sääolot tulevat näkymään työajalla ja työmatkan aikana tapahtuneiden kaatumisten luvuissa, vaikka rekisteristä ne eivät vielä näy, sanoo tietokanta-analyytikko Janne Sysi-Aho Tapaturmavakuutuskeskuksesta.

–  Vakuutusyhtiöiden nopeissa pikatilastoraportoinnissa näkyy jo, että loppuvuoden osalta luvut ovat korkeita.

Tapaturmavakuutuskeskus on Sysi-Ahon mukaan tehnyt yhteistyötä muun muassa Ilmatieteen laitoksen kanssa jalankulun säämallin kehittämisessä. Kuvio on aika selvä jalan ja pyörällä liikkuvien kohdalla.

–  Silloin kun lämpötila pyörii nollan ympärillä, niin silloin kaadutaan, sanoo Sysi-Aho.

Työtapaturmatilastossa näkyy Sysi-Ahon mukaan liikkumistapaturmien niin sanottuja piikkipäiviä, joiden jälkeen pinnat ovat liukkaita useamman päivän.

–  Ja sitten kun kevätkaudella varsinkin aurinko päivisin lämmittää ja öisin on kylmää, niin tapahtuu jäätymisen ja sulamisen vaihtelua.

Riskilämpötila on Sysi-Ahon mukaan silloin, kun lämpötila vaihtelee neljän pakkasasteen ja neljän lämpöasteen välillä.

–  Eli kun mennään nollan molempiin suuntiin, hän sanoo.

Vakuutusyhtiö LähiTapiolasta kerrotaan, että runsaslumisuudesta johtuen tapaturmia on sattunut tänä talvena paljon.

–  Valtteri-myrsky toi lunta suurimpaan osaan Suomea ja tämä on näkynyt piikkinä myös tapaturmista tehtyjen vahinkoilmoitusten määrässä, sanoo korvauspalveluiden asiantuntija Sari Laakso sähköpostitse.

Liukastumistapaturmat ovat olleet talvikuukausina yksi yleisimmistä henkilövahingoista. Tilanne on Laakson mukaan ollut suunnilleen sama niihin vuosiin verraten, kun lunta on saatu koko maahan.

Myös Pohjola Vakuutuksesta kerrotaan, että talviaikaan liukastuminen tai kaatuminen on yleisin tapaturmatyyppi.

–  Tämän vuoden osalta Pohjola Vakuutuksen tilastoissa ei vielä näy merkittävää kasvua liukastumisvahingoissa, sanoo henkilökorvauspalveluiden johtaja Kari Kujala sähköpostitse.

Jalankulkija voi itsekin ainakin yrittää vaikuttaa siihen, että pysyisi pystyssä liukkailla keleillä. Liikkeelle ei pitäisi esimerkiksi lähteä kovin väsyneenä ja alivireisenä, koska silloin tarkkaavaisuus heikkenee ja alttius liukastumiseen kasvaa, sanoo tutkija Mari-Anne Wallius Työterveyslaitokselta.

Hän nostaa esille myös varustautumisen eli sen mitä laittaa jalkoihin.

–  Suosittelen katsomaan omaan kengänpohjaan eli minkälaista materiaalia se on. Pohjan ei pitäisi olla kova eikä kannan kovin korkea. Kannan pitäisi olla riittävän leveä, se voi olla jopa hieman viisto.

Pitoa voi lisätä myös hankkimalla kitkapohja- eli pitopohjakengät. Toinen vaihtoehto ovat nastakengät. Sitten ovat tietysti liukuesteet, joita voi Walliuksen mukaan laittaa lähes kenkään kuin kenkään. Hän kehottaa katsomaan, että liukuesteissä on CE-merkintä.

–  Se kertoo siitä, että tuote on tyyppitarkastettu, sertifioitu.

Liukkaalla kelillä Wallius kehottaa keskittymään kävelyyn. Tavoitteena on hallittu kävelynopeus eli että liikkuu tietoisesti lyhyemmällä askeleella. Myöskään puhelinta ei pidä tuijottaa liukkailla keleillä.

–  Tarkkaamattomuus on yksi hyvin keskeinen syy liukastumistapaturmiin. Puhelimen tarkastelua varten voi varmasti jokainen vähintäänkin pysähtyä.

Wallius kiinnittää huomiota myös tasapainon kehittämiseen ja ylläpitoon.