Nyt Venäjän otteesta rimpuilee irti Kazakstan – Keski-Aasian jättiläisen niskoittelu kalvaa Kremliä

Ulkomaat

Ukrainan sodan geopoliittiset järistykset tuntuvat kaukana Keski-Aasiassa.

Ennen hyökkäyssodan alkua Venäjän eteläpuolisista maista sen tärkein liittolainen oli maailman suurin sisämaavaltio Kazakstan. Sodan pitkittyessä on kuitenkin käynyt yhä ilmeisemmäksi, että Kazakstan yrittää hienovaraisesti katkoa siteitään Moskovaan.

Itse asiassa Astana näki sopivan hetken koittaneen jo tammikuussa, kun Kiinan presidentti Xi Jinping teki Kazakstaniin ensimmäisen ulkomaanvierailunsa koronapandemian alkamisen jälkeen.

Tuolloin Xi lupasi tukea Kazakstania puolustamaan itsenäisyyttään, suvereniteettiaan ja alueellista koskemattomuuttaan.

Foreign Policy -lehden mukaan yksikään Kazakstanin viranomainen ei ole ilmaissut tukeaan presidentti Vladimir Putinin aloittamalle sodalle Ukrainassa.

Pääkaupunki Astanasta ei ole herunut edes samanlaisia ymmärtäviä lausuntoja kuin Pekingistä. Sen sijaan presidentti Kassym-Jomart Tokayev on jopa kieltäytynyt auttamasta Venäjää kiertämään lännen asettamia talouspakotteita.

Lisäksi entinen Kazakstanin sosialistinen neuvostotasavalta peruutti perinteisen Voitonpäivän paraatin, jota vietetään entisen Neuvostoliiton alueella natsi-Saksan kukistamisen muistoksi.

Kazakstan on myös kieltänyt kaikki venäläisen sotapropagandan symbolit.

Venäjä-suhteen muutosta voi pitää merkittävä, sillä Kazakstan on koko itsenäisyytensä ajan osallistunut erinäisiin Moskovan projekteihin, joilla pienempiä valtioita on pyritty sitomaan tiukemmin Venäjän vaikutuspiiriin.

Kazakstan on ollut mukana muun muassa Itsenäisten valtioiden yhteisössä, Shanghain yhteistyöjärjestössä ja Euraasian talousunionissa.

Kazakstan on hyvin riippuvainen taloudellisesta yhteistyöstä Venäjän kanssa.

Venäjäläinen tuotanto kattaa jopa 40 prosenttia sen tuonnista. Lisäksi Turkmenistanista Kazakstanin kautta Venäjälle kulkevaa kaasuputkea hallinoivan yhtiön toiminnan halvaannuttaminen olisi Kazakstanille kova paikka.

Toisaalta Kazakstanista on tullut Venäjälle yhä tärkeämpi prioriteetti sen jälkeen, kun länsi on ryhtynyt eristämään Moskovaa kansainvälisillä foorumeilla.

Foreign Policy -lehti analysoi, että Venäjän viime vuosina aloittamat aggressiot ovat vain vahvistaneet Kazakstanin halua luoda laajemmat suhteet muuhun maailmaan.

Tämän merkiksi Kazakstan ei esimerkiksi ole tunnustanut Abhasian, Etelä-Ossetian tai muiden kiisteltyjen alueiden itsenäisyyttä. Astana ei edes ole suostunut hyväksymään Krimin niemimaan liittämistä Venäjään.

Kun Ukrainan sota heikentää Venäjää sotilaallisti, taloudellisesti ja diplomaattisesti, Kazakstan saa enemmän liikkumatilaa.

Toisaalta naapurivaltion niskurointi on jo moneen otteeseen saanut Moskovan eliitin raivon partaalle.

Venäläismediaan onkin ilmestynyt valeuutisia Kazakstanissa tapahtuneista venäläisten joukkosurmista. Kärkkäimmät venäläispoliitikot ovat väläytelleet ajatusta Kazakstanin denatsifikaatiosta.

Vaikka Kremlin katse on tiukasti Ukrainan rintamalla, sen kabineteissa tuskin ilahduttiin Kazakstanin presidentin Kassym-Jomart Tokayevin taannoisesta kirjoituksesta Politico-lehdessä.

Tokayevin näkemykset ovat nimittäin täydessä ristiriidassa Venäjän nykyisen hallinnon autoritaarisen ajattelun kanssa.

Tokayev kertoo kirjoituksessaan, miksi hän päätti järjestää ylimääräiset presidentinvaalit Kazakstanissa marraskuun 20. päivänä.

– Uskon, että meidän täytyy vastustaa vaistonvaraista sisäänpäin kääntymistä näinä kansainvälisesti myrskyisinä aikoina.

Tokayevin mukaan globalisaatiolle, keskinäisriippuvuudelle ja sääntöperustaiselle kansainväliselle järjestykselle ei ole olemassa todellista vaihtoehtoa.

– Sanon tämän sellaisen maan johtajana, joka on kansainvälisen (järjestelmän) sirpaloitumisen etulinjassa.

Presidentti kirjoittaa esitelleensä maansa parlamentille ohjelman, joka tähtää hajautetumpaan päätöksentekojärjestelmään, oikeusvaltion vahvistamiseen sekä Kazakstanin kilpailukyvyn edistämiseen.

Tokayev kirjoittaa, että ohjelman myötä Kazakstan hylkää hyvin presidenttikeskeisen järjestelmänsä, joka ei enää palvele maan etua.

Presidentti katsoo, että Kazakstanin kansan ajattelu on muuttunut dramaattisesti viime vuosien aikana, sillä taloudelliset ja turvallisuuteen liittyvät kriisit ovat käynnistäneet maassa merkittävän sosiaalisen muutoksen.

Vaikka Tokayev haluaa nopeuttaa maan modernisoitumista, hän kiistää muutoksen olevan ”yltiöpäinen” tai ”naiivi”.

– Kuljemme eteenpäin kovaa vauhtia, mutta harkitsevaisesti ja puntaroiden. Ja tämä pätee toimiimme sekä kotimaassa että ulkomailla.

Yhdysvaltalainen Carnegie Endowment for International Peace -ajatushautomo arvioi, että Tokayevin reformi voi tarkoittaa Kazaktanin kannalta myönteistä käännettä.

Ei voida kuitenkaan sulkea pois sitä mahdollisuutta, että Tokayev yrittäisi vahvistaa omaa ja lähipiirinsä valtaa käyttäen verukkeena maan demokratisoimista.

Selvää on kuitenkin se, että Ukrainan sodan myötä presidentti on voinut ensimmäistä kertaa esiintyä itsenäisenä toimijana, joka ei ole riippuvainen Putinista tai Kazakstanin entisestä itsevaltaisesta presidentistä Nursultan Nazarbajevista.