"Neuvonantaja teki työtä käskettyä" — Irak-kohua penkonut Lauri Kontro löysi arkistoista "poliittista dynamiittia"
Anneli Jäätteenmäen pääministerin paikalta suistaneesta Irak-kohusta tulee tänä keväänä kuluneeksi 20 vuotta.
Yksi suurimpia arvoituksia kohun taustalla on ollut, miksi presidentti Tarja Halosen neuvonantajana toiminut Martti Manninen faksasi eduskuntavaalikamppailun aikana salassa pidettävää aineistoa oppositiojohtaja Jäätteenmäelle.
Tapausta on kaiveltu vuosien mittaan lukuisissa kirjoissa. Toimittaja Lauri Kontro tuo peliin oman arvionsa 8. maaliskuuta julkaistavassa kirjassaan Anneli Jäätteenmäki – Taipumaton.
Kontro teki kirjaansa varten runsaasti taustahaastatteluita ja pääsi tutkimaan myös Jäätteenmäen henkilökohtaista arkistoa. Sieltä hän löysi faksin, jonka Manninen oli lähettänyt Jäätteenmäelle Irakin sodan syttymispäivänä 20. maaliskuuta 2003.
Paperi sisälsi tietoja Mannisen ja presidentti Halosen samana päivänä käymästä lounaskeskustelusta. Mannisen mukaan Halonen oli muun muassa kertonut halunneensa tuomita Yhdysvaltojen hyökkäyksen selkeämmin, mutta pääministeri Paavo Lipponen oli kokoomusministerien tukemana vastustanut aietta.
Lisäksi Halonen oli Mannisen mukaan todennut, että Lipposen joulukuisista keskusteluista presidentti George W. Bushin kanssa saattoi syntyä Yhdysvalloille kuva, jonka mukaan Suomi oli esittämästään YK-varaumasta huolimatta Yhdysvaltain puolella.
Manninen päätti faksinsa toteamukseen:
”En tiedä, onko vaikutelmani oikea, mutta uskoisin TP:n [tasavallan presidentin] halunneen kauttani saattaa tässä käsittelemäni asiat tietoosi.”
Kontro pitää faksin loppulausetta erittäin merkittävänä. Hän arvioi, että jos se olisi tullut julkisuuteen ajoissa, se olisi ollut ”poliittista dynamiittia” ja suurella todennäköisyydellä muuttanut tapahtumien kulkua.
– Manninen uskoi, että Halonen halusi neuvonantajansa välittävän Jäätteenmäelle tietoja lounaskeskustelun sisällöstä. Neuvonantaja teki työtä käskettyä, Kontro tulkitsee.
Se, miksi viesti jäi pölyttymään arkistoon, on kirjailijan mukaan mysteeri. Jäätteenmäki on antanut itsekin haastatteluita Kontron kirjaan, mutta ei kommentoi suoraan Mannisen viestiä. Kirjan alkusanoissa hän sen sijaan kertoo, että sen sisällössä on hänellekin uutta.
Jäätteenmäki toteaa koteloineensa tapahtumien muistot syvälle. Arkistojen kaivelu sai hänet näkemään suorastaan painajaisia.
Kirjan mukaan Jäätteenmäen yhteydenpito Manniseen kevättalvella 2003 oli vaaleihin valmistautuneelle oppositiojohtajalle rutiiniasia. Yhteydet porvaripuolueisiin olivat presidentin kansliassa juuri Mannisen vastuulla.
Jäätteenmäki sopi tapaamisen Mannisen kanssa, koska halusi päivittää tietonsa niin sanotusta lautaskiistasta eli Suomen edustuksesta EU:n huippukokouksissa.
Manninen oli tapaamisessa ottanut puheeksi myös Halosen ja Lipposen Irak-erimielisyydet. Hän pyysi Jäätteenmäen faksinumeron ja lähetti ensimmäisen viestin jo samana iltana.
Papereissa oli muun muassa talous- ja lehdistökatsauksia, joten Jäätteenmäki kuvitteli olevansa jollakin presidentin kanslian jakelulistalla.
— Kukapa ryhtyisi ensimmäisenä epäilemään viestejä, jotka tulevat presidentin kansliasta ja jotka lähettää kolmea presidenttiä uskollisesti palvellut korkea, tarkaksi tunnettu, lainoppinut virkamies, Kontro kirjoittaa.
Myöhemmin Manninen faksasi myös muutamia muistioita, jotka hän oli kirjoittanut salassa pidettävän aineiston pohjalta. Yksi Jäätteenmäen saamista papereista oli otsikoitu sanoilla ”puhe-elementtejä”.
– Hän käsitti, että Manninen (tai presidentti) antoi hänelle nyt selkeästi luvan esittää ne tiedot, joita hän ei ollut voinut aiemmin käyttää, Kontro toteaa.
Manninen sai kevään 2004 oikeudenkäynnissä sakkotuomion virkasalaisuuden rikkomisesta. Jäätteenmäkeä vastaan nostetut syytteet hylättiin.
Kontron mukaan tapaukseen liittyy vielä runsaasti epäselvyyksiä. Hämärän peitossa on muun muassa se, kuka teki rikosilmoituksen lehdistölle vuodetusta salassa pidettävästä aineistosta ja ketkä keskustan sisällä olivat valmiita kaatamaan oman pääministerinsä.
Kontron kirja keskittyy ymmärrettävästi Jäätteenmäen lyhyeksi jääneen pääministerikauden tapahtumiin. Lapualaispoliitikon lapsuus, nuoruus ja 32-vuotisen parlamenttiuran muut vaiheet käydään läpi ikään kuin pikakelauksella.
Uransa vaikeista hetkistä Suomen ensimmäinen naispääministeri lausuu muutaman tarkkaan punnitun lauseen. Syvimmät ajatuksensa hän pitää edelleen sisällään.
Lauri Kontro: Anneli Jäätteenmäki – Taipumaton. Otava, 352 s.
