Maa- ja metsätalousvaliokunnan keskustalaiset hehkuttavat avohakkuumietintöä – "Metsien monipuolinen hoito saa jatkua"

Kansalaisaloitteet

Maa- ja metsätalousvaliokunnan keskustalaiset edustajat Anne Kalmari, Mikko Kärnä, Mikko Savola, Hanna Huttunen ja Juha Pylväs kiittelevät valiokunnan yksimielistä mietintöä avohakkuukieltoa valtion maille vaatineesta kansalaisaloitteesta.

– Vaikka aloite koski vain valtion metsiä, sillä olisi ollut vaikutusta pitkällä aikavälillä myös yksityisiin metsiin. Nyt olemme kuunnelleet tiedeyhteisöjä ja käytännön asiantuntijoita ja todenneet, ettei päätehakkuiden kieltämiselle ole perusteita. Hakkuutyyppi on kannattavaa valita aina olosuhteiden mukaan, toteaa eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari tiedotteessa.

Kalmarin mukaan kansalaisaloitteella olisi ollut myös merkittävä vaikutus Lapin taloudelle. Puun saanto olisi tippunut 1-2 miljoonan kuutiota vuodessa, joka olisi tarkoittanut vähintään 250 työpaikan menetystä. Korjuu- ja kuljetustulot laskisivat myös 40 miljoonalla eurolla vuodessa.

– Kaksi sahaa kiinni, toteaa Mikko Kärnä.

Jos sama puumäärä korjataan, hakkuupinta-alat kasvaisivat vuosittain 8000 hehtaaria.

– Ei ole tieteellistä näyttöä, siihen, että siirtyminen jatkuvaan kasvatukseen parantaisi yksiselitteisesti monimuotoisuutta. Paras metsä on hyvin hoidettu, johon metsänomistaja on sitoutunut. Olen tyytyväinen, että maalaisjärki voitti tässäkin asiassa, sanoo kansanedustaja Mikko Savola.

Keskustaedustajat näkevät, että muutoksia kannattaa tehdä tutkimuksen kehittyessä. Esimerkiksi tietyntyyppisissä suometsissä jatkuva kasvatus on paras vaihtoehto, koska sillä alueella se tuo paremman kasvun, on taloudellisempaa ja vesistö- sekä ilmastovaikutusten osalta edullisempaa.