Keskustan esittämästä pienten lasten koulusta sovittiin jo hallitusohjelmassa – taustalla on iso huoli poikien ja alueiden eriarvoistumisesta, valtiosihteeri Puumala kertoo
Keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko nosti pienten lasten koulut keskusteluun Opettajien ammattijärjestön OAJ:n vaalipaneelissa lauantaina.
Esiopetus sekä peruskoulun ykkös- ja kakkosluokat koottaisiin siis yhtenäisemmäksi kokonaisuudeksi.
Esitys ei ole uusi, koska sen toteuttamisesta on sovittu jo hallitusohjelmassa.
– Parannetaan varhaista perustaitojen oppimista muodostamalla esiopetuksesta ja perusopetuksen kahdesta ensimmäisestä vuosiluokasta nykyistä yhtenäisempi kokonaisuus. Siirtyminen eteenpäin tapahtuu joustavasti siinä vaiheessa, kun perustaidot ovat riittävän hyvin hallussa.
Selvitetään kaksivuotisen esiopetuksen toteuttaminen osana kokonaisuutta, hallitusohjelmassa todetaan.
Saarikko totesikin, että pienten lasten kouluun on varattu rahaa, ja siitä täytyy järjestää järeä kokeilu.
Kaksivuotinen esiopetus on parhaillaan kokeiluvaiheessa, mutta pienten lasten koulun toteutus on vasta alussa, opetus- ja kulttuuriministeriöstä kerrotaan Suomenmaalle.
Keskusta esitti pienten lasten koulua jo viime vaalikaudella kolme vuotta sitten.
– Keskustan tavoite toteutuu hallitusohjelman mukaisesti. Nyt pitää lähteä katsomaan käytännön toteutusta, Saarikon valtiosihteeri Tuomo Puumala sanoo.
Asia kuuluu ministeriössä opetusministerin tontille, joten Puumala puhuu siitä nyt lähinnä keskustan näkökulmasta.
Saarikko totesi OAJ:n tentissä, että koulutaipaleen alussa koulun pitäisi sijaita mahdollisimman lähellä kotia. Koulumatkat eivät saa muodostua kohtuuttomiksi, vaikka tulevaisuudessa on paljon kuntia, joissa pieniä lapsia on vähän, ministeri totesi.
Puumalakin sanoo, että uudistus voisi konkreettisesti tuoda lähikouluja takaisin.
– Pienten lasten koulun rakentaminen voisi olla hyvä vaihtoehto ja mahdollisuus, kun kunnat miettivät kouluverkkojaan. Kylillä ja kaupunginosissa voisi olla rakennuksia, joissa eskarit, ykköset ja kakkoset muodostavat eheän kokonaisuuden, josta mentäisiin eteenpäin vaiheittain.
Puumala kuitenkin korostaa, että uudistus olisi ennen kaikkea pedagoginen.
Fyysistä pienten lasten koulurakennusta ei välttämättä tarvittaisi, vaan päällimmäisenä tarkoituksena on tuoda tukea ja joustoa peruskoulun alkuun.
Puumala muistuttaa, että osassa kuntia esikoulu on jo nyt alakoulun yhteydessä.
– Kyllä kunta on paras organisaattori siinä, miten asia käytännössä järjestetään.
Tärkeä kohta olisi kakkosluokan loppu, jolloin varmistettaisiin, että oppilaalla on tarvittavat perustaidot hallinnassa. Oppimiserot eivät siis pääsisi repeämään jo koulun alussa.
Joustoa voisi olla molempiin suuntiin.
– Jos perustaidot ovat hyvin hallussa, oppilas voi mennä nopeammin eteenpäin. Ja jos tarvitaan enemmän tukea, ollaan riittävän kauan koulun alkuvaiheessa, Puumala sanoo.
Keskusta haluaa pienten lasten kouluun myös kattavasti perheiden tukipalveluita.
Uudistuksen taustalla on iso huoli poikien ja alueiden eriarvoistumisesta, Puumala sanoo.
– Toisella asteella jopa 10 prosenttia pojista on heikoilla lukutaidoilla varustettuja. Ei meillä PISA-mallimaana ja hyvinvointiyhteiskuntana ole varaa siihen. Etenkin ammattillisen koulutuksen opettajilta tulee jatkuvasti palautetta, että tähän täytyy puuttua.
Puumalan mukaan tilanne on erityisen haastava Itä- ja Pohjois-Suomessa.
– Haluamme nyt laittaa perustan kuntoon, ja se pitää tehdä ensimmäisinä kouluvuosina.
– Meidän täytyy vastata isoon eriarvoistumisen kehitykseen, joka on huolestuttavimpia asioita, mitä Suomessa on menossa, Puumala sanoo.