Kela odottaa paljon uudelta tulorekisteriltä – voi vähentää sekä liikamaksuja että etuusväärinkäytöksiä
Ensi vuoden alusta suomalaiset voivat nähdä palkkatulonsa lähes reaaliajassa uudessa tietokannassa eli tulorekisterissä. Myös esimerkiksi Kelalla ja Verohallinnolla on pääsy rekisteriin.
Kumpikin viranomainen uskoo, että uusi rekisteri helpottaa heidän työtään. Se auttaa myös väärinkäytösten ehkäisemisessä.
Ylitarkastaja Markus Kautto Verohallinnosta sanoo, että tulorekisteri helpottaa Verohallinnon työtä harmaata taloutta vastaan.
– Tulorekisteri tulee mahdollistamaan nykyistä reaaliaikaisemman verovalvonnan, kun tulotiedot saadaan nykyistä reaaliaikaisemmin. Väärinkäytöstilanteisiin voidaan puuttua nopeammin valvonnan tai ohjauksen keinoin.
Kelan Lakipalveluryhmän lakipalvelupäällikkö Heikki Launiemi sanoo, että rekisterin odotetaan vähentävän huomattavasti liikamaksujen määrää.
Myös etuusväärinkäytösten arvioidaan vähenevän.
Jos etuus on jo maksussa ja henkilön tulotiedot rekisterissä muuttuvat, Kelan järjestelmiin tulee automaattinen ilmoitus asiasta ja käsittelijät pääsevät heti tarkistamaan tiedot ja niiden vaikutuksen etuuksiin, Launiemi selittää.
Siinä vaiheessa kun etuutta vasta ollaan myöntämässä, Kela näkee reaaliaikaiset tulot suoraan järjestelmästä.
– Tällöin tulojen salaaminen ei enää onnistu.
Kela maksoi viime vuonna etuuksia reilut 14 miljardia euroa.
Samana vuonna Kela peri asiakkailtaan takaisin liikamaksuja runsaat 137 miljoonaa euroa.
Varsinaisia epäiltyjä väärinkäytöksiä, eli tapauksia, joista Kela teki rikosilmoituksen, oli 1 150 kappaletta, ja niiden yhteenlaskettu summa oli 5,4 miljoonaa euroa.
Suurimmassa osassa tapauksista, joissa Kela perii takaisin perusteettomia tai määrällisesti liian suuria etuuksia, ei ole kysymys väärinkäytöksistä.
Kela alkaa epäillä väärinkäytöstä, jos näyttää siltä, että asiakas tahallisesti ja hyötymistarkoituksessa on antanut Kelalle vääriä tietoja. Silloin tapaus siirtyy yksikölle, jossa Launiemi työskentelee.
– Totta kai väärinkäytökset ovat ongelma, mutta eivät ihan niin suuri, kuin minä ne joskus näyttäytyvät. Väärinkäytökset keikkuvat vuosittain kuuden ja yhdeksän miljoonan euron välillä. Kyllähän sillä rahalla paljon saisi tässä maassa tehtyä, eli en minä etuusväärinkäytöksiä mitenkään vähättele, mutta suhteessa maksettuihin etuuksiin summa ei ehkä ole niin suuri kuin usein ajatellaan.
Launiemi korostaa, että Kelassa tehdään kaiken aikaa työtä väärinkäytösten ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Myös tähän toivotaan tulorekisteristä merkittävää apuvälinettä.
Lastenvahdin palkkakin ilmoitettava rekisteriin
Launiemi sanoo, että tavallisimmat väärinkäytökset liittyvät työttömyystukeen ja yleiseen asumistukeen.
Usein kyseessä on näiden kahden yhdistelmä. Tapaukset ovat usein sellaisia, joissa tukia saava työllistyy, muttei ilmoita siitä Kelalle.
– Osa epäilyistä paljastuu Kelan oman seurannan ja havaintojen kautta. Merkittävä osuus on verohallinnon kanssa tehtävällä yhteistyöllä, esimerkiksi verotustietojen ja maksettujen etuuksien ristiinajolla. Väärinkäytöksiä tulee ilmi myös poliisin, tullin ja ulosoton kautta. Piiloon jäävistä tapauksista ei ole tehty arvioita Kelassa, Launiemi sanoo.
Tulorekisterin myötä myös pienet palkat yksityishenkilöltä yksityishenkilölle tulee merkitä rekisteriin.
– Tulorekisteriin ilmoitettaville tiedoille ei ole euromääräistä alarajaa, vaan kaikki palkkatiedot pitää ilmoittaa summasta riippumatta, Verohallinnon Kautto kertoo STT:lle.
Eli jos palkkaa esimerkiksi naapurin 15-vuotiaan pojan lastenvahdiksi ja maksaa hänelle 30 euroa työstä, tulee palkka ilmoittaa esimerkiksi palkka.fi -palvelun kautta, josta se automaattisesti siirtyy tulorekisteriin.
palkka.fi
