"Käännytyslaki" on valtiosääntöoikeuden kannalta virhe, sanoo akateemikko – pelkää ennakkotapausta
Eduskunta teki valtiosääntöoikeuden näkökulmasta virheen hyväksyessään niin kutsutun käännytyslain, arvioi akateemikko, kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi Helsingin yliopistosta.
Eduskunta hyväksyi perjantaina käännytyslain äänin 167–31. Laki mahdollistaa sen, että rajaviranomaiset voivat tietyissä tilanteissa olla käsittelemättä turvapaikkahakemuksia ja käännyttää ihmisiä rajalla. Hallitus on halunnut säätää lain vastaukseksi turvapaikanhakijoiden välineellistetylle maahantulolle itärajalla.
Koskenniemi ja lukuisat muut kansainvälistä ja EU:n oikeutta tuntevat tutkijat ja juristit ovat kritisoineet lakiesitystä, koska se on ristiriidassa Suomea sitovien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja EU-oikeuden kanssa.
– Olen tietenkin pettynyt siitä, että Suomi tällä tavalla irtoaa siitä valtiosääntöoikeudellisesta perinteestä, johon me yritimme kiinnittyä 1990-luvulla ja jonka keskiössä ovat kansainväliset ihmisoikeudet ja perusoikeudet, sanoi Koskenniemi STT:lle eduskunnan äänestyksen jälkeen.
Koskenniemen mukaan eduskunnan hyväksymä laki on EU-oikeuden näkökulmasta lainvastainen sen säätämishetkestä. Laki voisi hänen mukaansa edetä EU-tuomioistuimeen, jos Euroopan komissio nostaa Suomea vastaan rikkomuskanteen.
EU-oikeuteen se voisi myös Koskenniemen mukaan edetä siten, jos Suomessa hallintotuomioistuin pyytäisi ennakkoratkaisua EU-tuomioistuimelta. Tämä kuitenkin edellyttäisi sitä, että tuomioistuin saisi käsiteltäväkseen tapauksen, jossa lakia on sovellettu.
Laki voisi päätyä myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, jos joku käännytetty valittaisi siitä.
– Eurooppaoikeuden ensisijaisuuden vuoksi suomalaiset viranomaiset eivät saa edes panna täytäntöön tätä lakia.
Perjantaina hyväksytty laki otettaisiin käyttöön valtioneuvoston päätöksellä, jos ensiksi valtioneuvosto yhdessä tasavallan presidentin kanssa toteaisi olosuhteet lain soveltamiselle täyttyvän. Koskenniemi toivoo, että lakia ei koskaan sovellettaisi.
– Olen erityisen huolissani siitä, että tätä käytetään ennakkotapauksena, jolla voidaan sitten tulevaisuudessa rikkoa muita ihmisoikeuksia, hän sanoi.
Koskenniemi pitää eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunnoissa ja hallintovaliokunnan mietinnössä esitettyjä oikeudellisia argumentteja lain soveltamiselle ”luokattoman kehnoina” ja poliittisesti tarkoituksenhakuisina. Hänestä valtiosääntöoikeutta koskevassa keskustelussa pitäisi tällä hetkellä osoittaa lain säätäminen virheeksi, jotta sitä ei käytettäisi ennakkotapauksena.
– Jos tämä jää elämään, niin silloin se on vaarallinen ennakkotapaus suomalaisten ja Suomessa asuvien ulkomaalaisten perustavanlaatuisten ihmisoikeuksien kannalta.
Koskenniemen mukaan EU:n oikeuden mukaista on se, että turvapaikkahakemukset käsiteltäisiin nopeutetusti rajalla. Eduskunta hyväksyikin niin sanotun rajamenettelylain viime kuussa.
Hallituksella olisi Koskenniemen mukaan EU-oikeuden näkökulmasta ollut mahdollista lähestyä myös Euroopan komissiota pyytääkseen toimia avuksi välineellistettyyn maahantuloon. Tällöin komissio voisi ehdottaa Suomelle räätälöityjä poikkeuksellisia toimia Euroopan unionin neuvostolle, ja menettely kestäisi Koskenniemen mukaan oikeudellisen arvioinnin.
– Arvaan, että tässä on taustalla se, että meidän hallituksellamme ei ole sellaista diplomaattista aloitekykyä, että oltaisiin käytetty tätä tietä, hän arvioi.