Tällainen on EU-komission suunnitelma Euroopan puolustuksen vahvistamiseksi
EU julkaisi tänään kauan odotetun suunnitelmansa Euroopan puolustuksen vahvistamiseksi. Suunnitelma koostuu valkoisesta kirjasta, EU:n vuoden 2030 valmiussuunnitelmasta ja jo aiemmin julkistetusta Euroopan uudelleen aseistamissuunnitelmasta.
Tarkoituksena on esitellä komission näkemyksiä ja työkaluja jäsenmaille siihen, miten Eurooppa pystyy parantamaan puolustustaan Venäjän uhan edessä. Yhdysvaltain arvaamattoman toiminnan ja Ukrainan rauhanneuvotteluiden alkamisen myötä kiire puolustuksen vahvistamiselle on kasvanut entisestään.
– Kansainvälinen järjestys käy nyt läpi muutoksia, joita ei ole nähty sitten vuoden 1945, jonka vuoksi kaikkien jäsenmaiden on sitouduttava vahvistamaan puolustustaan, komissio toteaa.
Yleisesti niin sanottu puolustuksen valkoinen kirja ei sisällä suuria uusia avauksia suhteessa komission kaksi viikkoa sitten julkaisemaan suunnitelmaan Euroopan uudelleenaseistamiseksi. Sen keskiössä on jäsenmaiden puolustushankintojen vauhdittaminen eurooppalaisilta markkinoilta.
Toiveissa on, että tällä tavalla myös Euroopan puolustusteollisuuteen saataisiin toivottua vauhtia. Lisäksi komissio ehdottaa, että se voisi tehdä jatkossa hankintoja jäsenmaiden puolesta eräänlaisena ”keskitettynä ostajana”, jos jäsenmaat sitä pyytävät.
Paperissa mainitaan myös, että jäsenmaiden tulisi toimittaa Ukrainalle vähintään kaksi miljoonaa tykistöammusta vuosittain. Valkoisessa kirjassa myös todetaan, että tarve ammustoimituksille on kiireinen ja edellyttää jäsenmaiden taloudellisia sitoumuksia jo nyt.
– On olemassa kriittinen, lyhyen aikavälin tarve rahoittaa täysimääräisesti ammustoimitukset Ukrainaan koko vuoden 2025 ajan — vakaan toimitusketjun varmistaminen edellyttää taloudellisia sitoumuksia nyt.
Myös EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Kaja Kallas kertoi keskiviikkona, että hänen suunnittelemansa uusi tukipaketti Ukrainaan on nyt keskittymässä ammuksiin, kun alun perin suunniteltu 20–40 miljardin euron asetoimituspaketti lässähti.
Valkoisessa kirjassa myös arvioidaan, että sotilaiden ja kaluston siirtäminen jäsenmaiden välillä ei edelleenkään toteudu tarpeeksi sujuvasti, ja tätä on parannettava nopeasti.
Komissio aikoo selvittää, miten EU-lainsäädäntöä saataisiin muokattua tukemaan sotilaiden helpompaa liikkumista jäsenmaiden välillä mahdollisessa konfliktitilanteessa.
– EU:n ja jäsenvaltioiden on välittömästi yksinkertaistettava ja sujuvoitettava sääntelyä ja menettelyjä sekä varmistettava asevoimille ensisijainen pääsy kuljetusvälineisiin, verkostoihin ja resursseihin, myös meriturvallisuuden yhteydessä, komissio arvioi paperissa.
Valkoisessa kirjassa käsitellään yksityiskohtaisemmin komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin jo aiemmin julkistamia suunnitelmia ”Euroopan uudelleenaseistamiseksi”.
Yksi keino näihin hankintoihin on aiemmin julkistettu 150 miljardin lainarahoitusväline ”Safe”. Välineen kautta jäsenmaat voivat hakea EU:n takaamaa lainaa ja tehdä sen jälkeen puolustushankintoja.
Yhteishankintojen vauhdittamiseksi lainaa ei voi hakea vain yksi EU-maa. Komission mukaan lainan hakijoita pitää olla vähintään kaksi, ja ainakin yhden pitää olla EU-maa. Kumppanina voi olla esimerkiksi Ukraina.
Lainavälineellä Eurooppa haluaa kannustaa hankintoihin ennen kaikkea eurooppalaisesta puolustusteollisuudesta. Siksi lainavälinettä on rakennettu niin, että siinä on tiettyjä ehtoja, jotka kannustavat tekemään hankintoja ennen kaikkea eurooppalaisilta markkinoilta.
Käytännössä välineestä rajattaisiin ulos asejärjestelmät, joiden ”suunnitteluvalta” kuuluu EU:n ulkopuoliselle maalle. Tämä rajaisi ulos esimerkiksi yhdysvaltalaiset Patriot-järjestelmät.
Lisäksi vähintään 65 prosenttia tuotteiden kustannuksista tulisi käyttää EU:ssa, Norjassa ja Ukrainassa. Lainavälineen rajauksia voi pitää poliittisena voittona erityisesti Ranskalle, joka on kampanjoinut aseostojen rajaamisesta EU-alueelle.
– Yritämme vauhdittaa nyt komissiosta, että Euroopan sisältä tehtäisiin enemmän tilauksia, jotta saisimme omaan puolustusteollisuuteen vauhtia. Puolustusteollisuutemme tarvitsee pitkiä tilauksia, jotta ne uskaltavat investoida lisää kapasiteettiin, kertoi komission varapuheenjohtaja Henna Virkkunen STT:n haastattelussa ennen paketin julkaisua.
Omista kansallisista budjeteistaan jäsenmaat voisivat tehdä edelleen hankintoja mistä haluavat.
Lisäksi suunnitelman keskeinen osa on EU:n velkasääntöjen höllennys niin, että puolustusmenot jätetään jäsenmaiden alijäämälaskelmien ulkopuolelle. Tämän komissio toivoo tuovan 650 miljardin euroa lisää puolustukseen.
Kansallisen poikkeuslausekkeen mukainen joustomahdollisuus puolustusmenoille olisi käytettävissä neljän vuoden ajan tästä vuodesta 2025 alkaen. Puolustusmenojen lisäys laskettaisiin vuoden 2021 tasoon verrattuna.
Myös yksityisen rahan osuutta puolustuksessa halutaan kasvattaa. Esimerkiksi Euroopan investointipankin (EIP) toivotaan höllentävän sääntöjään niin, että ne mahdollistaisivat lainat ja investoinnit myös puolustukseen helpommin.
EU:hun keskittyneen Euractiv-median mukaan pankin johdon on määrä kokoustaa asiasta perjantaina.
Useat komission esittelemät toimet riippuvat kuitenkin jäsenmaiden omasta aktiivisuudesta. Sellainen on esimerkiksi lainavälineen käyttö. Jos jäsenmaat eivät hyödynnä joustoja tai lainavälinettä, ei esimerkiksi 800 miljardin tavoite puolustuksen vahvistamiseksi välttämättä toteudu.
Asiassa on ollutkin nähtävissä eroja jäsenmaiden välillä. Siinä missä Baltian maat ja Pohjoismaat ovat kiirehtineet puolustuksensa kasvattamista, ei esimerkiksi Etelä-Euroopassa ole nähty samanlaista kriisitietoisuutta. Etelä-Euroopan maat ovat myös jo esittäneet omia muutostoiveitaan esiteltyihin välineisiin.
– Olemme pyrkineet herättelemään viime viikkoina yleistä kriisitietoisuutta Euroopan unionissa. Elämme hyvin vaarallisessa maailmassa tällä hetkellä, ja meidän demokratiamme ovat koko ajan hyökkäyksen kohteena, komission Virkkunen sanoi.
Vaikka jokin maa sijaitsisi vähän kauempana itärajasta, se ei tarkoita sitä, ettei kyseinen maa kohtaisi mitään uhkaa, hän sanoi
– Tämä tilanne uhkaa koko Euroopan unionia. Kukaan ei voi tuudittautua siihen, ettei tilanne heitä koskisi millään tavalla tai että joku muu hoitaa tai kustantaa.