Haltialan kotieläinpiha heräsi uuteen eloon, kun Lumijoen Lännentila laajeni Helsinkiin

Kotimaa

Helsinki pääsi yllättämään Joonas Karjulan. Mielikuvissa vilisivät tiiviisti rakennetut kerrostalot, mutta nyt hän seisoo keskellä Haltialan peltoja ja viittilöi Keskuspuiston lenkkipolkujen suuntaan.

– Nuo maastot ovat ihan satumaiset. Puut tekevät siellä katon pään päälle, parempaa ei voi olla.

Karjula myöntää auliisti, että ensimmäiset juoksulenkit olivat tästä syystä jopa hämmentävä kokemus.

Parasta Helsingissä on hänestä silti Haltialan tila. Harvempi tutustuu pääkaupunkiin siten, että ostaa sieltä kotieläintilan ja tekee siitä 30 vuoden sopimuksen kaupungin kanssa. Mutta juuri niin Karjula teki kolmen veljensä kanssa.

Veljekset pyörittävät jo Lännentilaa Lumijoella Pohjois-Pohjanmaalla, mutta elämyksien maatila laajeni kertaheitolla pääkaupunkiin saakka.

Lännentila voitti konseptikilpailun, jonka Helsinki järjesti Haltialasta. Kaupunki halusi, että helsinkiläisille tuttua kotieläinpihaa kehitetään ja kunnostetaan. Edelliset kolme vuosikymmentä paikalla toiminut ravintola Wanha Pehtoori lopetti toimintansa viime vuoden lopussa.

Kesäkuun alussa ovensa avannut Haltialan tila on herännyt uuteen eloon. Siellä pyörii pienimuotoinen ravintolamaailma, jossa on myynnissä rieskapizzaa, burgereita, vohveleita ja leivonnaisia.

– Rieskapizzasta on tarkoitus tehdä kesän kuumin ja puhutuin ruokailmiö, Karjula sanoo.

Lapsille on rakennettu uusi maatilapuisto, jolta löytyy esimerkiksi trampoliineja, minigolfia, mönkijöitä ja keppihevosten esteratoja.

Tulevaisuuden suunnitelmissa siintävät sauna- ja joulumaailmat.

tilaa kehitetään askel kerrallaan, mutta Karjulan veljeksillä on selkeä visio koko pääkaupunkiseudun yhteisestä Haltialasta, jossa on vahva yhteisöllinen meininki.

– Mitä se sitten käytännössä tarkoittaa, se tarkentuu viikko viikolta, Joonas Karjula sanoo.

Tahti on jo nyt ollut hengästyttävä. Ihmisiä on kutsuttu mukaan yhteisille juoksulenkeille, senioreiden aamukahveille ja taaperoiden leikkitreffeille. Pizzojen yössä paistettiin noin 1500 rieskapizzaa.

Aktiivinen sosiaalinen media on Lännentilan tavaramerkki.

– Olemme mielissämme meidän jutuistamme ja annamme sen näkyä, Karjula sanoo.

Uudella Haltialan tilalla kävi ensimmäisen viikon aikana lähes 30 000 ihmistä.

– Se on paljon enemmän kuin odotimme, myyntipuolesta vastaava Karjula toteaa.

Eikä eläimiä tietenkään sovi unohtaa. Ne ovat pääroolissa koko hommassa. Kotieläinpihalla voi maksutta ihastella lehmiä, sikoja, kanoja, vuohia ja lampaita.

Mistään tuotantoeläimistä ei ole kyse; sikoja on neljä, ja nytkin ne lekottelevat mudassa sorkat ojossa.

Tilan uutuuksia ovat ponit sekä sympaattiset alpakat.

– Alpakat ovat Lumijoen tilalla supersuosittuja, joten niitä hankittiin tännekin, Karjula kertoo.

Lehmiä ei juuri nyt näy, sillä ne laiduntavat kaukana pellon laidalla. Lampaat ovat onneksi silitysetäisyydellä.

– Ihanan pehmeitä, lapset ihastelevat.

Karjulalla on haastatteluhetkelläkin monta rautaa tulessa, puheluita täytyy hoitaa. Lumijoen tilan pizzauuni hajosi perjantai-iltapäivänä, ja uusi on saatava tilattua maanantaiksi kesäkauden avajaisiin.

– Räkä poskella ja into päällä painetaan hommia. Välillä osataan paremmin ja välillä huonommin, mutta ongelmat saadaan ratkottua, Karjula kuvaa.

Hän asuu vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa Kempeleessä, mutta perhe on nyt mukana Haltialassa. Kaksi pikkupoikaa juoksee isänsä luo ja pyytää metrilakua.

– Vai on lakun nälkä, katsotaanpa sitä myöhemmin, Joonas Karjula naurahtaa heille.

Karjulan veljesten isä on keskustan entinen kansanedustaja Kyösti Karjula. Hän alkoi pyörittää maatilaa Lumijoella vuonna 1978.

Lännentila oli pitkään pääosin perunatila. Sukupolvenvaihdoksen myötä tila alkoi kehittyä nykyiseksi elämyskeskukseksi.

Vuonna 2016 pihapiiri avattiin päiväkävijöille, toiminta kasvoi vuosi vuodelta. Kesällä 2025 alueella vieraili jo 50 000 ihmistä.

Nyt Lännentilaan kuuluu myös rieskaleipomo, ja Lumijoella viljellään kesäisiä herkkuja kuten mansikkaa, perunaa, sipulia ja hernettä.

Joonas Karjula kertoo, että jotain vastaavaa on tarkoitus viljellä tulevaisuudessa myös Haltialassa. Veljekset eivät kuitenkaan ole luonteeltaan perinteisiä maanviljelijöitä.

– Niinpä haimme hommaan toisenlaista kulmaa, rakensimme tästä koko kansan juttua.

Joonas Karjula on ylpeä siitä, että Lännentila työllistää tänäkin kesänä kaikkiaan noin 130 nuorta, kun mukaan lasketaan molemmat paikkakunnat.

– Sitä olen fiilistellyt, että on aika nätti homma. Nuorissa on energiaa, intoa ja paloa. Täällä he pääsevät oikeasti tekemään töitä ja kantamaan vastuuta.

Joonas Karjula on kasvanut maatilalla suurperheessä, jossa oppi touhukkaaksi.

– Aloitin kesätyöt melkein heti kun opin kävelemään, Karjula sanoo.

Hän kiittelee kotoa saatua ”toimeliaisuuden lahjaa”.

– Olemme saaneet yritteliään asenteen elämään. Työnteko ei tunnu pahalta, vaan se on aika mahtavaa.

Joonas Karjula heittäytyy jopa hieman filosofiseksi, kun hän kasailee ajatuksiaan siitä, mikä Haltialan tilan tavoitteena on.

Homman pitää tietysti olla taloudellisesti kestävällä pohjalla, mutta rahanteko ei ole pääasia, hän sanoo.

Karjulat haluavat antaa takaisin sille yhteisölle, joka on auttanut heidät tähän pisteeseen. He haluavat tuoda ”isosti hyvää” suomalaiseen yhteiskuntaan elämyksien maatiloillaan.

– Nämähän ovat sellaisia hyvän mielen juttuja.

– Tässä yhteiskunnassa on niin paljon vääntöä ja kahnausta, että me yritämme olla isosti sitä vastaan. Teemme juttuja, joista tulee ihmisille hyvä fiilis, Joonas Karjula summaa.