OAJ tulkitsi aineistoa ammatillisesta opetuksesta väärin – alle 18-vuotiaiden ammattikoululaisten saaman opetuksen määrästä ei olekaan saatavilla tietoa, vaikka niin uutisoitiin
Opetusalan ammattijärjestö OAJ kertoi perjantaina, että sen kesäkuun alussa julkaisema laaja selvitys ammatillisesta koulutuksesta toteutuneesta opetuksesta ja ohjauksesta perustui käytännössä kokonaan aineiston virheellisen tulkintaan. Näin ollen koko selvitystä koskeva uutisointi oli pitkälti virheellistä.
Toisin kuin selvityksessä kerrottiin, ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien oppivelvollisten eli alle 18-vuotiaiden saaman opetuksen ja ohjauksen määrästä ei olekaan saatavilla tietoa.
STT uutisoi asiasta 2. kesäkuuta laajasti virheellisesti OAJ:n selvityksen pohjalta. Tuolloin OAJ kuvaili tilannetta ”hälyttäväksi”.
OAJ:n selvitys perustui Opetushallitukselta hankittuun aineistoon.
OAJ kertoi selvityksessään, että 75 prosenttia tutkinnon suorittaneista oppivelvollisista sai vähemmän opetusta ja ohjausta kuin lain asetuksessa määritelty minimitaso edellyttää. Tarkistuslaskelmien jälkeen osuus oli kuitenkin vain noin 22 prosenttia.
Virhe syntyi siitä, että OAJ:lle oli muodostunut väärä käsitys siitä, miten ja millä rajauksella aineistoa tulisi analysoida.
Uutta lukuakaan ei voi silti käyttää toteutuneen opetuksen ja ohjauksen määrän arviointiin. Kun OAJ kävi aineiston läpi uudestaan yhdessä Opetushallituksen asiantuntijoiden kanssa, kävi ilmi, ettei aineistosta voikaan tehdä päätelmiä toteutuneen opetuksen ja ohjauksen määrästä, sillä suunnitellun opetuksen ja ohjauksen määrä ei vastaa toteutunutta opetusta ja ohjausta.
– Tilastoon voidaan kirjata suunnitelluksi vaikka 26 tuntia opetusta ja ohjausta, josta lopulta syystä tai toisesta toteutuu vain 9 tuntia. Tilanne voi olla myös toisinpäin, sanoo OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen selvityksen oikaisua koskevassa OAJ:n tiedotteessa.
OAJ ei aio enää viitata aineistosta saataviin lukuihin. Lahtinen kertoo tiedotteessa, että järjestö on todella pahoillaan virheestä.
STT uutisoi selvityksen pohjalta, että kolme neljäsosaa tutkinnon suorittaneista oppivelvollisista sai keskimäärin 15 prosenttia vähemmän opetusta kuin koulutuksen lähtökohdaksi määritelty vähimmäistaso vaatisi, mutta OAJ:n oikaisun myötä kävi ilmi, ettei aineistosta voinut saada tällaista tietoa.
STT uutisoi myös kymmenen suosituimman tutkinnon välisistä eroista selvityksen pohjalta, mutta nämäkin tiedot oli selvityksessä laskettu virheellisellä tavalla.
Jutussa kerrottiin, että sosiaali- ja terveysalan perustutkinto-opiskelijat saavat opetusta keskimäärin 15 prosenttia minimivaatimusta vähemmän. Liiketoiminnan perustutkinnossa tavoitteesta jäätiin uutisen mukaan 21 prosenttia.
Uutisen mukaan eniten opetusta saivat sähkö- ja automaatioalan sekä kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon opiskelijat. Heiltäkin opetuksen minimimäärästä puuttui jutun mukaan lähes kymmenesosa.
STT uutisoi myös, että talotekniikan opiskelijoilta puuttui opetusta 20 prosentin verran ja rakennusalan perustutkinnosta 15 prosenttia.
Mitään näitä tietoja ei voinut kuitenkaan saada OAJ:n saamasta Opetushallituksen aineistosta, koska tarkistuslaskelmien jälkeen luvut ovat pääosin erilaiset, minkä lisäksi niistä ei myöskään voida päätellä todellisuudessa toteutuneen opetuksen määrää. Eli aineiston pohjalta oli virheellistä puhua saadusta opetuksesta ja ohjauksesta, koska kyse oli ilmoitetusta tai kirjatusta suunnitellusta opetuksesta tai ohjauksesta.
Tällä hetkellä viranomaisilla ei OAJ:n mukaan ole olemassa luotettavaa tietoa toteutuneesta opetuksen määrästä ammatillisessa koulutuksessa.