Nämä olivat ensimmäisen maailmansodan tappavimmat taistelut – verisin päivä oli aivan omaa luokkaansa
Ensimmäinen maailmansota tunnetaan etenkin länsirintaman kuvastosta, jossa joukot etenevät mutaisista juoksuhaudoista mutaisille ei-kenenkään-maille tekemään epäonnisia rynnäköitä, jotka johtavat vain rynnäköijän sotilaiden massateurastukseen.
Mutta mikä oli vuosina 1914–1918 soditun sodan tappavin taistelu?
Luvuissa on paljon tulkinnanvaraisuutta. Taistelu on voinut olla lyhyt ja joka päivältään erittäin verinen, mutta kuolleiden, haavoittuneiden ja kadonneiden lukumäärä on jäänyt pienemmäksi kuin useamman vuoden kestäneessä taistelussa, jonka aikana on ollut pitkiä rauhallisiakin jaksoja.
Monesti lähteet antavat taisteluista vain tappioluvut, jotka eivät kerro kuolleiden lukumääristä suoraan. Tappioita ovat myös haavoittuneet, kadonneet ja vangiksi jääneet.
Verisimmän yksittäisen päivän luvut ovat joka tapauksessa omaa luokkaansa. Frontiersin taistelun aikana ranskalaiset menettivät kaatuneina peräti 27 000 miestä 22. elokuuta 1914. Useimmiten verisimpinä päivinä kuolleiden lukumäärät olivat ”vain” tuhansia tai satoja.
Saksalaisiakin kuoli tuona päivänä, mutta Ranskalla kaikki meni totaalisesti pieleen. Syitä tähän olivat jäykkä johtamisjärjestelmä, sotilaskunnian tavoittelu ja yleinen alkusodan kiivas tahti.
Jos tappavuutta katsotaan taisteluittain, ykköseksi nousee Brusilovin hyökkäys. Venäjä onnistui voittamaan Saksan ja Itävalta-Unkarin joukot, mutta tappiot olivat valtavat.
Kaikki osapuolet kokivat yhteensä noin 2,3 miljoonan miehen tappiot. Tähän kuten seuraaviinkin lukuihin on sisällytetty muutkin kuin kuolleet.
Brusilovin hyökkäys alkoi 4. kesäkuuta ja päättyi 20. syyskuuta 1916. Suomenmaa kertoi hyökkäyksestä jutussaan kesäkuun alussa.
Toiseksi pahin taistelu oli sadan päivän offensiivi. Se tuotti 1,9 miljoonan miehen tappiot. Ympärysvallat Ranska, Yhdistynyt kuningaskunta ja vuonna 1917 sotaan liittynyt Yhdysvallat onnistuivat verissä päin lyömään Saksan 8. elokuuta – 11. marraskuuta 1918 ja lopettamaan maailmansodan.
Kolmanneksi tuhoisin taistelu oli kevätoffensiivi maaliskuusta heinäkuuhun 1918. Saksa hyökkäsi onnistuneesti, mutta menettäen selvästi enemmän miehiä kuin ympärysvallat. Yhteensä osapuolten tappiot olivat noin 1,5 miljoonaa.
Näiden jälkeen pahimmat taistelut olivat Sommen taistelu 1916 (1,1 miljoonaa uhria), Gorlice-Tarnówin offensiivi 1915 (miljoona uhria), Passchendaelen taistelu 1917 (850 000), Lysin taistelu 1918 (800 000), Verdunin taistelu 1916 (700 000), Lembergin taistelu 1914 (650 000) ja Marnen ensimmäinen taistelu 1914 (500 000).
Ensimmäisessä maailmassa taistelivat ympärysvallat ja keskusvallat. Suurimmat ympärysvaltoihin kuuluneet maat olivat Venäjä, Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska ja Yhdysvallat. Venäjä jäi sodasta pois sisäisten levottomuuksien tähden alkuvuodesta 1918, Yhdysvallat liittyi sotaan 1917.
Keskusvaltojen ytimen muodostivat Saksa ja Itävalta-Unkari.
Kaikkiaan ympärysvalloilta kaatui ainakin noin 5,5 miljoonaa ja keskusvalloilta 4,3 miljoonaa sotilasta. Kuolleiden määrä sodassa oli kaikkiaan sotilaat ja siviilit mukaan lukien 15–22 miljoonaa.
Lähteitä
History Hit 9.11.2018 (englanniksi)
France 24 22.8.2014 (englanniksi)
Tim Newark, 50 taistelua, jotka muuttivat maailmaa. Gummerus 2002