Soste: Näillä toimilla köyhyys voitaisiin kääntää laskuun parissa vuodessa
Pienituloisten määrä olisi mahdollista kääntää selkeään laskuun sosiaaliturvaleikkauksia perumalla, kertoo Suomen sosiaali ja terveys -yhdistys Soste. Arvio perustuu Sosten huhtikuussa tekemiin laskelmiin. Soste on sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö.
Vastaavasti jos hallituksen sosiaaliturvaan tekemät leikkaukset pysyvät voimassa, pienituloisten määrä Suomessa jatkaa Sosten laskelmien mukaan kasvuaan vuoteen 2027 asti.
Soste laski sosiaaliturvaetuuksien indeksikorotuksen, työttömyysturvan lapsikorotuksen sekä työttömyysturvan ja yleisen asumistuen suojaosien palauttamisen vaikutukset köyhyyden kehittymiseen SISU-mikrosimulointimallilla.
Näiden toimien vaikutuksia verrattiin tilanteeseen, jossa hallituksen tekemät sosiaaliturvaleikkaukset pysyvät voimassa.
Hallitus kokoontuu tiistaina ja keskiviikkona puoliväliriiheen sopimaan julkisen talouden suunnasta lähivuosille.
Sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut tänä ja viime vuona tehtyjen leikkausten lisäävän köyhien ihmisten määrää noin 100 000:lla. Hallitus on tehnyt huomattavia leikkauksia muun muassa työttömyysturvaan ja asumistukeen.
– Sosiaaliturvaetuuksien indeksit on jäädytetty vuoteen 2027 saakka, ja toimeentulotukeen on suunnitteilla lisäleikkauksia. Jos korjausliikkeitä ei tehdä, pienituloisten ihmisten määrä kasvaa Suomessa edelleen nykyisestä useilla tuhansilla, kertoo tiedotteessa Sosten pääekonomisti Otto Kyyrönen.
Jos sosiaaliturvaleikkauksia peruttaisiin, pienituloisia ihmisiä olisi Sosten laskelmien mukaan vuonna 2026 noin 19 200 vähemmän ja vuonna 2027 noin 21 200 vähemmän verrattuna tilanteeseen, jossa hallituksen tekemät leikkaukset pysyvät voimassa.
Pienituloisten lasten määrä vähenisi järjestön mukaan siten, että vuonna 2026 heitä olisi noin 6 000 vähemmän ja vuonna 2027 noin 6 300 vähemmän kuin ilman sosiaaliturvaleikkauksien perumisia.
Sosten erityisasiantuntija Anna Järvinen pitää laskelmien osoittamaa muutosta pienituloisten määrässä merkittävänä sekä määrällisesti että inhimillisesti. Hän muistuttaa tiedotteessa, että lapsiköyhyyden seuraukset voivat kantaa pitkälle lasten aikuisuuteen asti.
Järvinen nostaa myös esille, että sosiaaliturvaleikkausten vaikutukset näkyvät Suomessa tällä hetkellä muun muassa ylivelkaantumisen, häätöjen ja asunnottomuuden lisääntymisenä.
– Indeksikorotusten, lapsikorotusten ja suojaosien palauttaminen ei kumoaisi kaikkia leikkausten vaikutuksia, mutta olisi askel oikeaan suuntaan ja helpottaisi tuhansien ihmisten toimeentuloa ja arkea, Järvinen kertoo.
Sosten mukaan sen esittämät sosiaaliturvaleikkausten perumiset lisäisivät julkisia menoja noin 255 miljoonalla eurolla ensi vuonna. Esitykset voitaisiin rahoittaa esimerkiksi kiristämällä listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta.
– Suomalaiset ekonomistit ja veroasiantuntijat ovat pitäneet listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kiristämistä laajasti tarpeellisena. Maltillinenkin verouudistus lisäisi valtion tuloja noin 280–440 miljoonalla eurolla vuodessa, kertoo Kyyrönen tiedotteessa.
– Viime kädessä on poliittinen päätös, kenen halutaan kantavan vastuu valtiontalouden sopeutuksista, Kyyrönen lisää.
Sosten köyhyyslaskelmissa ei huomioitu asumistuessa hyväksyttävien asumiskulujen normien indeksikorotuksia. Asumistuessa hyväksyttävien asumiskulujen normien korottaminen kansaneläkeindeksillä vähentäisi Sosten mukaan köyhyyttä vielä enemmän.
Laskelmissa pienituloiseksi on määritelty henkilö, jonka käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 prosenttia väestön keskimääräisestä tulotasosta.