10 vuotta sitten alkoivat kiistanalaiset olympialaiset, joista tuli katastrofi – Ministerikin sammui leijonien pöytään
Kymmenen vuotta sitten alkoivat talviolympialaiset, jotka herättivät jo ennakkoon voimakasta kritiikkiä. Vielä kiistanalaisempi muisto kisoista on syntynyt jälkikäteen.
Venäjällä sijaitseva Sotshi oli saanut vuoden 2014 olympiakisojen isännyyden presidentti Vladimir Putinin vahvalla myötävaikutuksella. Jo hakuvaiheessa herätti hämmästystä se, että talvikisat haluttiin viedä Mustanmeren rannalla sijaitsevaan kesäkaupunkiin, jossa kasvaa palmuja.
Myös epäilyt korruptiosta sekä voimakkaasta poliittisesta ohjauksesta heräsivät jo hakuvaiheessa. Lisää pontta epäilyt saivat, kun kisapaikkoja alettiin rakentamaan. Rahasta ei ollut puutetta, kun talvikisat pystytettiin Sotshin lähialueille lähes täysin tyhjästä.
Yksi surkuhupaisimpia tapauksia oli Russki Gorki -mäkihyppykeskuksen rakentaminen Krasjana Poljanaan Sotshin lähelle. Mäet rakennettiin maastoon, joka on täynnä juoksuhiekkaa. Maasto tuntui suorastaan sortuvan olympiamäkien alta. Hintalappu kohosi lopulta 200 miljoonaan euroon.
Kalliissa hyppyrimäissä ei ole olympialaisten jälkeen kisattu.
Kisojen lähetessä yltyi kritiikki Venäjän heikkenevästä ihmisoikeustilanteesta. Useat valtiojohtajat jättäytyivät pois kisoista.
Muun muassa Ranskan presidentti François Hollande, Saksan liittokansleri Angela Merkel, Yhdysvaltain presidentti Barack Obama sekä Britannian ja Ruotsin pääministerit David Cameron ja Fredrik Reinfeldt ilmoittivat yksi toisensa perään jättävänsä kisat väliin.
Suomen presidentti Sauli Niinistö kuitenkin vieraili Sotshissa kannustamassa suomalaisia urheilijoita.
Kisat olivat vielä kesken, kun ulkopoliittinen tilanne kärjistyi. Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa Maidanin-aukiolla alkaneet mielenosoitukset yltyivät väkivaltaisiksi. Venäjä-mielinen presidentti Viktor Janukovytš joutui lopulta eroamaan. Hän pakeni Venäjälle.
Ukrainan tapahtumien seurauksena Venäjä valloitti Krimin pian Sotshin kisojen jälkeen. Venäjä myös tuki voimakkaasti Itä-Ukrainassa sotaa käyviä Venäjä-mielisiä.
Se syöksi maailmanpolitiikan kriisiin, jonka seuraukset näkyvät yhä Ukrainassa. Venäjä käy edelleen raakaa hyökkäyssotaansa Ukrainassa.
Muutama vuosi Sotshin kisojen jälkeen paljastui myös, että isäntämaa Venäjä oli syyllistynyt systemaattiseen dopingin käyttöön kotikisoissaan.
Selvimpiä todisteita asiasta esitti vuonna 2016 julkaistu Richard Mc Larenin raportti. Todisteet osoittivat, että venäläiset olivat vaihtaneet säännöllisesti urheilijoidensa doping-näytteitä puhtaisiin näytteisiin.
Moskovassa sijainneessa laboratoriossa puhtaisiin näytteisiin lisättiin suolaa ja kahvia testaajien hämäämiseksi.
Useat todisteet kuulostivat suorastaan jännityselokuvan käänteiltä. Sotshin olympialaisissa venäläiset onnistuivat kopeloimaan doping-näytteitä testilaboratorion seinään poratun reiän kautta. Myös turvallisuuspalvelu FSB osallistui näytteiden vaihtamiseen.
Useat venäläisurheilijat menettivät kisojen jälkeen mitalinsa dopingin vuoksi.
Suomi palasi Sotshin olympialaisissa kultamitalikantaan 12 vuoden tauon jälkeen, kun hiihtäjät Iivo Niskanen ja Sami Jauhojärvi nappasivat yllättäen kultaa miesten parisprintissä.
Niskanen aloitti Sotshissa olympiakultamitaliputken, joka on kestänyt särkymättömänä niin Pyeongchangin 2018 kuin Pekingin 2022 olympialaisissakin.
Kultamitalin lisäksi Suomi saavutti Sotshissa kolme hopeaa. Niitä toivat lumilautailija Enni Rukajärvi naisten slopestylessä, hiihtäjät Aino-Kaisa Saarinen ja Kerttu Niskanen naisten parisprintissä sekä naisten hiihtoviestijoukkue. Saarisen ja Niskasen ohella hopeajoukkueessa hiihtivät Anne Kyllönen sekä Krista Lähteenmäki (nykyinen Pärmäkoski).
Yhden pronssin Suomeen toi miesten jääkiekkojoukkue. Kisojen jälkeen kohistiin siitä, kun paikan päällä kisoja seuraamassa ollut kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki sammui miesleijonien pronssijuhlissa pöytään.