EU-maiden johtajat riensivät Ukrainan tueksi huippukokouksessaan
EU-maiden johtajat riensivät kovia kokeneen Ukrainan tueksi Brysselissä kokoontuneen huippukokouksensa alkajaisiksi.
Ilmapuolustuksen puutteista kärsivä Ukraina on ollut viime päivinä koetuksella, kun Venäjä on jatkanut tuhoisia drooni- ja ohjusiskujaan maahan.
Iskut ovat kohdistuneet myös Ukrainan energiainfrastruktuuriin, vaikka Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti sunnuntaina, että Ukraina ja Venäjä olisivat sopineet keskeyttävänsä iskut energiakohteisiin.
Samaan aikaan Ukrainan asevoimien käyttämän satelliittiverkkopalvelu Starlinkin toiminnassa on ollut ongelmia. Ukraina on syyttänyt Yhdysvaltoja Starlinkin toiminnan tarkoituksellisesta hidastamisesta.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi kokoukseen tullessaan, että kaksipäiväisen huippukokouksen ylivoimaisesti tärkein asia on Ukrainan tukeminen.
Ukrainan tilanne on Orpon mukaan hyvin vaarallinen ilmapuolustuskapasiteetin puutteiden ja tiedustelutiedon saantiongelmien takia.
Myös Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin dieseltoimituksista tekemä sopimus on Orpon mukaan hyvin vaarallinen.
– Kaikista näistä syistä Euroopan pitää jälleen kerran taas ottaa roolinsa. Meidän täytyy löytää ratkaisu, miten me rahoitamme Ukrainaa ensi talvena ja ensi vuonna, Orpo sanoi.
EU-maiden on Orpon mukaan etsittävä myös keinoja Ukrainan ilmapuolustuskyvyn tukemiseksi.
– Meidän täytyy kaikkien antaa kaikki mahdollinen tuki mitä me pystymme irrottamaan, Orpo sanoi. Hänen mukaansa Suomen tuoreimmassa tukipaketissa Ukrainalle oli nimenomaan ilmatorjuntaan käytettävää aseistusta.
– Jokaisen täytyy miettiä tässä tilanteessa, mitä voidaan tehdä, Orpo painotti.
Suurimman EU-maan Saksan liittokansleri Friedrich Merz oli Orpon kanssa samoilla linjoilla kokoukseen saapuessaan.
Merzin mukaan EU:n on löydettävä lisää varoja Ukrainan tukemiseen, sillä sotaa käyvä maa on varoittanut merkittävästä budjettivajeesta ensi vuonna.
Hollannin pääministeri Rob Jetten vakuutti, että EU-maat seisovat rinta rinnan ukrainalaisten rinnalla.
– Tehostakaamme toimiamme ja varmistakaamme, että he voivat voittaa tämän järjettömän sodan, Jetten sanoi.
Orpo sanoi kokoukseen saapuessaan, että Ukrainalla on täysi oikeus hyökätä Venäjän energiainfrastruktuuria vastaan, koska Venäjä tekee samanlaisia iskuja Ukrainaan.
Trump on vaatinut Ukrainaa lopettamaan iskut energiainfrastruktuuria vastaan, jotta Venäjä voi toimittaa polttonesteitä Yhdysvalloille ja maailmanmarkkinoille. Trumpin aloittaman Iranin sodan vuoksi huippukorkealle kohonnut dieselin hinta on syönyt entisestään Trumpin republikaanipuolueen suosiota ennen marraskuun välivaaleja.
Viron pääministeri Kristen Michal jakoi Orpon näkemyksen Ukrainan iskujen oikeutuksesta.
– Mitä nopeammin Venäjän jalostamot ja maan kyky myydä energiaa on tuhottu, sitä parempi, Michal sanoi.
Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin on määrä osallistua perjantaina Brysselin huippukokoukseen, missä tuolloin keskustellaan muun muassa Ukrainasta ja puolustus- ja turvallisuusasioista. Orpon ja Zelenskyin on määrä tavata kokouksessa myös kahden kesken.
Orpo tyrmäsi torstaina Yhdysvaltojen esityksen siitä, että Eurooppa vapauttaisi osan Venäjän EU:hun jäädytetyistä varoista osana Ukrainan sodan lopettamiseen tähtäävää sopimusta. Yhdysvaltojen ehdotuksesta kertoi Financial Times -lehti.
Orpon mukaan ehdotukseen ei voi missään tapauksessa suhtautua myönteisesti.
– On aivan mahdoton ajatus, että niitä varoja vapautettaisiin, Orpo sanoi Brysselissä saapuessaan EU-maiden huippukokoukseen.
– Päinvastoin tulen tänäänkin tekemään ehdotuksen, että edelleen pitää etsiä keinoja, joilla nämä jäädytetyt varat saadaan tukemaan Ukrainaa, hän jatkoi.
EU-maat yrittivät viime talvena löytää keinoja Venäjän jäädytettyjen varojen käyttämiseksi Ukrainan tukemiseen, mutta asiassa ei päästy sopuun Belgian vastustuksen takia.
Valtaosa Venäjän noin 200 miljardin euron jäädytetyistä varoista on Belgiassa, ja maalla on ollut oikeudellisia huolia varojen käytöstä. Belgia olisi halunnut muilta jäsenmailta takuita riskien jakamiseksi, mutta asiassa ei päästy sopuun.
Financial Timesin mukaan Yhdysvallat esitti ajatuksen Venäjän varojen vapauttamisesta viime viikolla Miamissa käydyissä neuvotteluissa, joihin osallistui Yhdysvaltojen, Ukrainan ja Euroopan maiden edustajia.
Venäläisvarojen vapauttamista ajoivat Yhdysvaltain erityislähettiläs Steve Witkoff ja presidentti Donald Trumpin vävy Jared Kushner.
Financial Timesin mukaan esillä oli useita vaihtoehtoja varojen vapauttamiseksi, muun muassa niiden siirtäminen Yhdysvaltain hallinnoimaan uuteen rahoitusvälineeseen.
Myös Merz torjui yksiselitteisesti amerikkalaisten ehdotuksen Brysselissä.
– Kyse on varoista, jotka on jäädytetty Euroopassa, ja niiden tulee pysyä jäädytettyinä Euroopassa. Tämä on meidän asiamme, ja me päätämme siitä, liittokansleri sanoi.