"Ei isääni mikään politiikka olisi pelastanut"– Rydman vakuutti syöpäsairaiden pääsevän yhä hoitoon
Huoli syöpäpotilaiden hoitoonpääsystä nousi esiin eduskunnan kyselytunnilla, kun oppositio tiukkasi sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin (ps.) näkemystä tilanteesta.
Keskustelun avannut SDP:n kansanedustaja Hanna Laine-Nousimaa toi esiin oman kokemuksensa isänsä keuhkosyöpädiagnoosin viivästymisestä.
– Oma isäni sai keuhkosyöpädiagnoosin vasta noin 10 kuukautta ensimmäisten oireiden jälkeen, Laine-Nousimaa kertoi ja ihmetteli hallituksen päätöstä pidentää hoitotakuuta kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen.
– Joillekin tuo aika voi määrittää koko loppuelämän keston, hän muistutti.
Ministeri Rydman myönsi, että viivästyvä diagnoosi voi vaikuttaa dramaattisella tavalla hoidon ennusteeseen. Hän huomautti kuitenkin, että hoitoon pääsee kahden viikon määräajassa edelleen noin 85 prosenttia potilaista ja kolmen kuukauden määräajassa käytännössä 100 prosenttia.
– Se ei tietysti poista sitä, että yksittäistapauksissa voi sitten viivästyä kohtalokkaallakin tavalla, ja tämä on aina tietysti hirvittävä tragedia, mutta ihan jokaiseen tapaukseen ei politiikan keinoinkaan pystytä tarttumaan.
Rydman sanoi tuntevansa syöpään sairastumisen perheille aiheuttamat vaikeudet, koska hänen isänsä menehtyi syöpään 47-vuotiaana.
– Mutta sitten on myöskin niin, että ei isääni mikään politiikka olisi pelastanut, eivät minkäänlaiset poliittiset asiat. Politiikkaan voimme vaikuttaa politiikan välinein, ja kuten olen edellisissä vastauksissani tuonut esille, esimerkiksi maksukatto asiakasmaksuissa on ensi vuonna täsmälleen sama kuin se on tänäkin vuonna.
Opposition edustajat toivat myös julki vakavan huolensa kohonneiden elinkustannusten ja asiakasmaksujen vaikutuksesta sairastuneiden arkeen. Laine-Nousimaa viittasi HUSin tietoihin siitä, että osa potilaista jättää tulematta hoitoihin sairaalalaskujen pelossa.
– Hallitus on ajanut ihmiset tilanteeseen, jossa joutuu päättämään, maksaako entistä kalliimman sairaalalaskun vai lääkkeet vai ostaako perheelle ruokaa.
SDP:n Johanna Ojala-Niemelä nosti esiin oman perheensä kokemukset syövän tuomasta taloudellisesta ahdingosta ja pitkistä hoitomatkoista.
– Palkkatyö vaihtuu sairauspäivärahaan. Toinenkin puoliso voi joutua joustamaan töistään tukeakseen puolisoaan, Ojala-Niemelä muistutti. Hän tiedusteli ministeriltä keinoja, joilla estetään asiakasmaksuja ja elinkustannusten nousua viivästyttämästä hoitoonpääsyä.
Rydman tyrmäsi väitteet siitä, että asiakasmaksut olisivat syy hoitoon hakeutumattomuudelle. Hänen mukaansa nimenomaan opposition pelotteleva viestintä johtaa ihmisten väärinkäsityksiin.
Rydman tähdensi, että Suomessa on lukuisia suojamekanismeja, kuten maksukatot, maksujen kohtuullistaminen ja toimeentulotuki.
– Suomessa on niin hyvät suojamekanismit myöskin vähävaraisille, että ei tarvitse pelätä, että lompakon paksuuden johdosta tässä maassa ei hoivaa saisi, hän vakuutti.
Kokoomuksen Mia Laiho piti kohtuuttomana, että sairastuneen pitää itse seurata laskujaan ja huolehtia maksukaton täyttymisestä voimavarojen ollessa vähissä. Hän kysyi voitaisiinko maksukatoissa siirtyä automaattiseen seurantaan, jotta sairastunut voisi keskittyä laskujen sijaan paranemiseen.
Rydman piti Laihon ajatusta kannatettavana ja toivoi, että tulevaisuudessa pystyttäisiin matalilla kustannuksilla luomaan tietojärjestelmä asian helpottamiseksi. Ministeri kuitenkin toppuutteli odotuksia aikataulun suhteen.
– Se ei käy ihan käden käänteessä, eikä varmasti päästä maaliin asti ainakaan vielä tämän hallituskauden puolella, hän myönsi.