Autoilija maksaa hallituksen päättämän vuoden 2027 bensapommin
Suomi ottaa liikennepolttoaineiden päästökaupan käyttöön vuoden 2027 alusta. Heti, kun mahdollista. Päätöksen ajankohdasta teki pääministeri Orpon hallitus viime keväänä kehysriihessä, jossa korotettiin myös monia arjen veroja.
Keskusta vastustaa tätä aikataulua ja vaatii EU:n tarjoaman neljän vuoden lykkäyksen hyödyntämistä. Lykkäys on mahdollinen, koska päästökauppadirektiivi antaa liikkumavaraa täytäntöönpanossa, mutta hallitus haluaa toimia EU:n mallioppilaana.
Ennen eduskuntavaaleja perussuomalaiset vaativat päästökauppaa keskeytettäväksi ja bensan hintaa alennettavaksi. Kärkiasianaan. Äänestääkö PS nyt yhteisrintamassa vihreiden kansa bensan hinnan rajun ja nopean korotuksen puolesta? Eduskunta päättää asiasta vielä ennen joulutaukoa.
Lykkäyksen hyödyntämiseksi Suomi notifioi verojärjestelmänsä komissiolle joulukuussa 2023. Suomella on käytössä polttoaineverotus, josta osa on hiilidioksidipäästöihin perustuvaa. Korkea polttoaineveromme on yli EU:n minimitason. Hallituksen esityksessä todetaan, että lykkäämisen seurauksena päästökauppa ei aiheuttaisi polttoaineiden hinnan nousua olettaen, ettei nykyistä hiiliveroa jouduttaisi korottamaan.
Lisäajan turvin Suomi ehtisi valmistelemaan huolella riittävät kompensaatiot. Päästökaupan hinta voitaisiin huomioida liikenteen verotuksen kokonaisuusuudistuksessa. Silloin kokonaisvaikutus tankilla olisi loivempi. Autokantakin ehtisi paremmin uusiutua.
Ennen kuin komissio ehti lopullisesti päättämään, että hyväksyykö se Suomen veromallin, niin Orpon hallitus ehti päättämään, ettei Suomi käytäkään lykkäysmahdollisuutta.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen (kok.) mukaan päästökaupan hintavaikutus on 15–20 senttiä litralta. Sekin olisi tuntuva. Hallituspuolueet kiistelivät hallitusneuvotteluissa viikkotolkulla bensan hinnan yksittäisistä senteistä.
Komissiosta riippumattomien asiantuntijoiden vaikutusarviot vaihtelevat, mutta ne ovat yleisesti selvästi korkeampia kuin komission, jota Mykkänen käyttää. Asiantuntijoiden mukaan hinta voi nousta jopa 90 senttiä litralta vuoteen 2030 mennessä. Esimerkiksi Kauppalehti kertoi tällä viikolla bensan voivan kallistua yli 50 senttiä.
Tämä päästökaupan hintavaikutus ja jakeluvelvoitteen suuri kertakorotus vuonna 2028 ajoittuvat lisäksi samalle ajanjaksolle. Hurjalta tuntuva, jopa euron suuruinen, yhteisvaikutus on sekin mahdollinen.
Nämä miljardit eivät ilmesty tyhjästä, vaan otetaan bensaa, dieseliä ja traktoreihin löpöä tankkaavien lompakoista.
Kaiken lisäksi hallitus päätti kansallisesti laajentaa päästökaupan koskemaan myös maa- ja metsätalouden polttoaineita, vaikka hallitusohjelmassa luvattiin olla tekemättä maatalouden kustannuksia lisääviä päätöksiä. Sitä ei vielä tiedetä, miten tämä selvä hallitusohjelman rikkominen löpölailla hyvitetään maa- ja metsätaloudelle.
EU:n kultaisen tähtioppilaan palkinto ei ole suinkaan hallituksen ainut motiivi. Syynä päästökaupan nopealle käyttöönotolle on myös julkisen talouden paikkaaminen. Liikenteen päästökauppa tuottaa arviolta yhteensä 2 miljardia euroa vuosien 2027–2030 aikana. Todennäköisesti paljon enemmänkin, koska tuo luku perustuu komission alhaiseen hinta-arvioon.
Nämä miljardit eivät ilmesty tyhjästä, vaan otetaan bensaa, dieseliä ja traktoreihin löpöä tankkaavien lompakoista. Tavallisten suomalaisten kukkarosta. Heiltä, joilla ei ole mahdollisuutta sähköautoon. Hallituksen olisi syytä kertoa avoimesti aikeensa suomalaisille, eikä tässäkin asiassa piiloutua edellisen hallituksen taakse.
Raskaalle liikenteelle aiotaan antaa edes vajavainen hyvitys, mutta perusautoilijat ovat ainakin tällä tietoa jäämässä ilman. Veronkorotusministeri Riikka Purra (ps.) on todennut vastauksessa kirjalliseen kysymykseen, ettei hallitus ole valmistelemassa ammattidieselin lisäksi muita uusia toimia polttoaineiden hintojen alentamiseksi.
Jos tämä vastaus pitää, niin huomaatte kyllä tankilla vuonna 2027, miltä persujen bensapetos tuntuu.