Mika Lintilä:

Energian hinta kannustaa puhtaisiin investointeihin ja omavaraisuuteen 

Blogi

Viime aikoina tavatessani eurooppalaisia kollegoitani yksi aihe on ollut ylitse muiden: energian hinta.

Erityisesti maakaasun nousevat kustannukset puhututtavat Eurooppaa laitoja myöten.

Keski-Euroopan kaasuvarastot ovat alhaalla ja Venäjän tuonti hiipunut. Myös koronan jälkeen käynnistyvä talous ja nouseva energian kulutus sekä päästökaupan kallistuminen nostavat hintoja.

Vaikutus tuntuu Suomessakin, koska eurooppalaiset markkinat ovat sähkön siirtoyhteyksien kautta linkissä Pohjoismaihin. Tulevana talvena sähkön ja lämmön hinnan ennakoidaan nousevan myös meillä.

Toinen merkittävä sähkön hintaan vaikuttava tekijä on Norjan ja Ruotsin vesivarastojen vähyys kuivan kesän jäljiltä. Tästä olen todennut, että vaikka moneen asiaan voi ministerinä vaikuttaa, sateentekijä en kuitenkaan ole. 

Sähkö ja lämpö ovat yhteiskunnan perushyödykkeitä.

Kotien pitää lämmetä ja tehtaiden koneiden pyöriä kaikissa olosuhteissa. Siksi energiapolitiikassa onnistuminen on välttämätöntä.

Seuraan tilannetta tarkasti sekä Euroopan että kotimaan osalta. Olen pyytänyt, että ministeriö ja Energiavirasto tekevät tilannearviota energia- ja sähkömarkkinoiden kehityksen osalta tulevaa talvea ajatellen.

Voi kuitenkin sanoa, että Suomen energiapolitiikassa olemme tehneet paljon hyvin.

Olemme voineet pitkään saaneet nauttia hyvin alhaisesta sähkön hinnasta yhteisillä pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla.

Sähkö ja lämpö ovat toimitusvarmoja eikä meillä ole energiaköyhyyttä. Sähköverkkomme on hyvässä kunnossa.

Jo naapurimaa Ruotsissa esimerkiksi sähkön hinta vaihtelee alueellisesti suuresti ja maassa on koettu useita energiakriisejä.  

Euroopan tilanne on hyvä muistutus meille suomalaisille.

Oppositiosta on jo ehditty syyttää energian hinnan noususta hallituksen ilmastopolitiikkaa. Asia on kuitenkin päinvastoin.

Juuri panostamalla puhtaan kotimaisen uusiutuvan energian tuotantoon suojaamme kotejamme ja talouttamme ulkoa tuotavien fossiilisten polttoaineiden nousevilta hinnoilta. 

Tätä työtä olemme tehneet jo useiden hallituskausien ajan ja työ kantaa hedelmää.

Vuonna 2020 ylitimme merkkipaalun, kun energiastamme suurempi osuus tuotettiin uusiutuvilla kuin fossiilisilla.

Sähköstämme yli 80 prosenttia ja jo lähivuosina liki kaikki tuotetaan hiilivapaasti uusiutuvilla ja ydinvoimalla, jolloin nouseva päästöoikeuksien hinta ei vaikuta siihen. 

Olemme edelleen kuitenkin hyvin riippuvaisia tuontisähköstä ja sen myötä hinnan vaihteluista.

Meidän kannattaakin panostaa entistä enemmän omavaraisuuteen energiantuotannossa sekä investoida sähköverkon luotettavuuteen.

Investoinnit tuuleen, aurinkoon, bioenergiaan ja uusiin teknologioihin ovat yhtä tärkeämpiä. Unohtamatta ydinvoimaa ja vesivoiman tuottamaa säätövoimaa osana energiapalettiamme.

Euroopan tilanne on hyvä muistutus meille suomalaisille.

Valmistelussa olevassa ilmasto- ja energiastrategiassa yhden keskeisen näkökulman on oltava energian toimitusvarmuuden ja huoltovarmuuden turvaaminen. 

Mika Lintilä Mika Lintilä on elinkeinoministeri ja keskustan viidennen kauden kansanedustaja Toholammilta.