Suomalaisesta varautumisen mallista on muilla opittavaa
Loppuviikolla meillä oli ilo isännöidä Renew Europen ryhmänjohtoa ja meppejä Suomessa yhdessä kollegoideni Anna-Maja Henrikssonin (r.) ja Katri Kulmunin (kesk.) kanssa.
Jälleen kerran vastassa oli eurooppalaisten kollegojemme tietämättömyys ja ihmetys suomalaisten tavasta varautua erilaisiin kriiseihin koko yhteiskuntana muun muassa väestösuojaverkoston, huoltovarmuusjärjestelmän, tehokkaan rajavalvonnan ja yleisen asevelvollisuuden keinoin.
Mielenmaisemat läntisemmässä Euroopassa ovat varautumisen suhteen valtavan erilaiset. Suurta hämmästystä herätti suomalaiselle itsestäänselvä asia eli kansalaisten valmius hyväksyä julkisten varojen käyttö erilaisiin luoliin ja väestönsuojiin.
Myös väestönsuojien rauhanaikainen monikäyttöisyys vaikkapa liikuntapaikkoina tuntui ihastuttavan suuresti.
Selkeä ero ajattelutavassa oli nähtävillä myös yksilön vastuun ja vapaaehtoisuuden näkökulmasta.
Meppikollegat ymmärsivät vierailun myötä sen, miten jokaisella suomalaisella on myös oma vastuu varautua, pitää ruoka- ja vesivaraa kotonaan sekä miettiä suojautumisensa kriisitilanteessa.
Suomalainen varautuminen kun ei ole vain sota-aikaa varten, vaan palvelee muissakin kriisitilanteissa kuten pandemian aikana tai sään ääri-ilmiöiden koettelemuksissa.
Oikeanlainen kokonaisturvallisuuden mentaliteetti rakentuukin juuri yksilöiden asenteista. Tähän kytkeytyy muun muassa maanpuolustustahto, joka on Suomessa tutkitusti korkealla tasolla verrattuna muihin maihin. Tämä herätti myös ihmetystä vieraiden parissa.
Moni, joka Raja-Joosepin vierailun myötä hämmästeli Suomen itsenäisyyden säilymistä toisessa maailmansodassa, ymmärsi ratkaisevan elementin olleen juuri kansalaisten vastuuntunto isänmaataan kohtaan sekä kansakunnan yhtenäisyys vihollisen edessä.
Kokonaisturvallisuuden ajattelu on yhteiskunnan perusrakenteessa ja mielenmaisemassa, joka on siirtynyt sodan vitsauksesta kärsineeltä sukupolvelta eteenpäin seuraaville.
Vaikka EU:n perustamisen ja rauhan projektin etenemisen myötä Euroopassa puolustusbudjetteja alettiin pienentää ja asevelvollisuuksia lopetettiin, me pidimme niistä kiinni.
Eurooppalaisten näkökulmasta takapajuiselta näyttäytynyt linja on osoittautunut päinvastoin menestystarinaksi. Yleinen asevelvollisuus vaati kuitenkin avaamista useampaankin kertaan.
Kokonaisturvallisuus pitää sisällään myös omavaraisuuden kriittisillä aloilla, joista yksi on ruuantuotanto. Omavarainen ruuantuotanto on aivan keskeinen elementti koko EU:n turvallisuutta.
Sen vuoksi tulevissa rahoitusneuvotteluissa on tehtävä kaikki, jotta pystymme pitämään suomalaisen ja eurooppalaisen maataloustuotannon voimissaan vaikeinakin aikoina.
Myös energian saralla olemme pitäneet huolta siitä, että kotimaista uusiutuvaa energiaa on omasta takaa. Mielestäni turve on pidettävä mukana huoltovarmuuden näkökulmasta ja ylipäätään bioenergian mahdollisuuksia on kehitettävä edelleen myös liikenteen tarpeisiin.
Suomalaista kokonaisturvallisuuden ja varautumisen ajattelua ymmärretään Euroopassa jälleen himpun verran enemmän. Presidentti Sauli Niinistön valmistelema varautumisen raportti EU:lle on edelleen hyödyllinen työkalu.
Viestiä kokonaisturvallisuudesta on vietävä yhä eteenpäin ja toimia varautumisen, huoltovarmuuden ja yhteiskuntien resilienssin vahvistamiseksi koko EU:ssa.