Pandoran paperit jatkavat vuotojen sarjaa
Viikon mittaan on julkisuudessa syvennytty tutkimaan Pandoran papereita, joista käy ilmi laajoja poliitikkoihin ja julkisuuden henkilöihin liittyviä veronkiertoepäilyjä ja veroparatiisien yhteyksiä. Vuotojen sarjaa jatkava Pandoran tapaus lisää painetta uudistaa verokäytäntöjä ja valvontaa niin kansallisella kuin EU:n tasolla.
Suomessa maanantaina vieraillut komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tuomitsi aggressiivisen verosuunnittelun ja lupasi ryhtyä toimenpiteisiin taklatakseen veronkiertoa. Suunnitteilla on antaa jo tämän vuoden puolella esitys, jolla estettäisiin tekaistujen yhtiöiden käyttöä veronkierrossa.
Puheenjohtajan nopeasta reagoinnista ja selkeästä signaalista veronkiertäjille on syytä antaa tunnustusta. Se ei kuitenkaan riitä, sillä vastatoimia pitää edistää myös kohupaljastusten välillä.
Aseita veronkierron vastaisessa sodassa on vahvistettava EU:n tasolla. Järein keino on koordinoitu tietojenvaihto unionin tasolla ja yksittäisten jäsenmaiden välillä. Edistystä on tapahtunut ja edellisten Panaman vuotojen jälkeen yhteistyötä on parannettu. EU:n on myös otettava aktiivinen rooli yhteisten pelisääntöjen käyttöönottamiseksi Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n pöydissä.
Valitettavasti vyyhtiin sotkeutuneiden joukkoon kuuluu myös näkyviä poliitikkoja, mukaan lukien Tšekin pääministeri Andrej Babis, jonka ANO-puolue kuuluu samaan Renew Europe -ryhmään kuin Suomen Keskusta. Tilanne on kiusallinen myös siksi, että ryhmämme on ollut ratkaisevassa roolissa EU:n oikeusvaltioperiaatteiden kehittämisessä sekä avoimuuden ja läpinäkyvyyden edistäjänä.
Päättäjillä korruptioon ja veronkiertoon on oltava nollatoleranssi ja siksi on hyvä, että EU-puolueessamme ALDEssa aloitetaan selvitys ANO-puolueen toimista ja edellytyksistä olla puolueen eurooppalaisessa yhteistyössä mukana.
Taloudellisesti veronkierron merkitys on suuri, Suomen osalta puhutaan noin puolen miljardin veromenetyksistä vuodessa. Näille varoille olisi yhteiskuntamme tarpeisiin kyllä kysyntää, puhutaan sitten terveydenhuollon, opetuksen tai poliisin riittävistä resursseista.
