Vasemmistoliitossa ei ole tietoa velkajarru-sovusta – "Se on heidän sopunsa"
Vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen sanoo STT:lle, että neljän suurimman puolueen sopu velkajarrusta olisi ”kummallinen tulkinta parlamentaarisesta prosessista”.
Sarkkinen kommentoi asiaa mediatietojen pohjalta, joiden mukaan suurimmat eduskuntapuolueet ovat lähellä sopua neuvotteluissaan niin sanotuksi velkajarruksi. Asiasta kertoivat keskiviikkona Helsingin Sanomat sekä torstaina Ilta-Sanomat ja Iltalehti.
Velkajarrulla tarkoitetaan sääntöjä siitä, kuinka paljon julkista taloutta sopeutettaisiin tulevina vuosina. Jos sopu syntyy, sillä voisi olla merkittävästi vaikutusta Suomen tulevien hallitusten politiikkaan.
Asiasta on ollut koolla parlamentaarinen eli kaikkien eduskuntapuolueiden työryhmä. Sopua on STT:n tietojen mukaan kuitenkin puuhattu jo pidempään niin, että sen voisivat hyväksyä ainakin neljä suurinta puoluetta eli kokoomus, perussuomalaiset, SDP ja keskusta.
Työryhmässä istuva vasemmistoliiton Sarkkinen sanookin, ettei tiedä käsillä olevasta mahdollisesta sovusta mitään.
– En osaa sanoa, koska viime viikon keskiviikon jälkeen velkajarrutyöryhmä ei ole kokoustanut enkä ole ryhmän neuvottelijana osallistunut mihinkään neuvotteluihin, Sarkkinen sanoo.
– Mediatietojen perusteella neljä suurinta puoluetta neuvottelevat keskenään ilman muita.
Työryhmän oli tarkoitus kokoontua maanantaina, mutta tuo kokous peruttiin. Sarkkinen sanoo, ettei myöskään tiedä mitään seuraavista kokouksista tai muista seuraavista askelmerkeistä.
– Odottelen tässä rauhassa. Varmaankin sieltä sitten kuulemme asioista, että mitä tapahtuu ja otamme omalta osaltamme sitten kantaa.
Mitä jos neljä suurinta puoluetta pääsevät sopuun keskenään?
– Se ei ole silloin parlamentaarinen sopu. Se on heidän sopunsa. Tämä on kummallinen tulkinta parlamentaarisesta prosessista, Sarkkinen sanoo.
Sarkkinen huomauttaa, että neuvotteluissa puhutaan asioista, jotka vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Ajatuksena on ollut, että seuraava hallituskausi mennään EU:sta tulevilla säännöillä, ja hallitus on alun perin ehdottanut niitä kireämpää sopeutustahtia vuodesta 2031 eteenpäin.
Sarkkinen huomauttaa, että vielähän ei tiedetä, ketkä vuonna 2031 ovat vallassa.
Vasemmistoliitto hyväksyy sen, että EU:sta tulevat säännöt täytyy viedä kansalliseen lainsäädäntöön.
– Tämä EU-sääntelyhän on hyvin tiukkaa jo itsessään Suomelle, ja me olemme suhtautuneet kriittisesti kansalliseen lisäsääntelyyn. Mutta olemme olleet valmiita neuvottelemaan kuitenkin tässä matkan varrella.
Helsingin Sanomat kertoi keskiviikkona, että etenemässä on mahdollisesti malli, jossa puolueet sopivat yhdessä eduskuntavaalien alla valtiontalouden säästötavoitteen neljäksi vuodeksi kerrallaan.
HS:n mukaan tämän hetken arvio on, että kahden seuraavan vaalikauden aikana puolueet sitoutuisivat tasapainottamaan julkista taloutta vähintään reilulla kymmenellä miljardilla eurolla.
Summa perustuu valtiovarainministeriön tuoreimpien ennusteiden pohjalta tekemiin laskelmiin ja suunnitteilla olevan velkajarrumallin reunaehtoihin.
Niiden mukaan seuraavan hallituksen tulisi tasapainottaa julkista taloutta runsaat kuusi miljardia euroa ja vuonna 2031 aloittavan hallituksen vajaat viisi miljardia euroa.
Hallitus on valmistellut velkajarrua ja halunnut tuoda esityksen eduskuntaan syksyn aikana. Esityksellä on jo hieman kiire, jotta se ehdittäisiin käsitellä eduskunnassa loppuvuoden aikana ja saada voimaan ensi vuoden alusta.