Ministeriö: Lasta ei tulisi sijoittaa muualle muiden lasten ruokaillessa

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan varhaiskasvatuksessa ei voi periä erillisiä maksuja ravinnosta, vaan ravinto sisältyy asiakasmaksuun.

Ministeriö korostaa myös, että lasta ei tulisi sijoittaa muualle muiden lasten ruokaillessa.

Varhaiskasvatusoikeuden muutosten tultua voimaan elokuussa kunnissa on ilmennyt epäselvyyttä siitä, miten ruokailu tulee järjestää silloin, kun lapsi on varhaiskasvatuksessa 20 tuntia viikossa.

Ministeriön näkemyksen mukaan muutos ei saa aiheuttaa lapselle tilannetta, jossa hän paikalla ollessaan ei saisi samaa palvelua kuin muut lapset.

– Neljä tuntia päivässä varhaiskasvatuksessa olevalla lapsella on oikeus vastaaviin aterioihin ja välipaloihin kuin kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa olevilla lapsilla niinä aikoina, kun hän on läsnä samaan aikaan pidemmässä varhaiskasvatuksessa olevien lasten kanssa, ilmenee ministeriön tiedotteesta.

Ministeriö painottaa, että varhaiskasvatuksessa ruokailu on ravinnon saamisen lisäksi myös pedagoginen ja yhteisöllinen tilanne, jossa lapsi oppii hyviä ruokailutapoja, ruokien maistamista, toisten huomioon ottamista sekä keskustelutaitoja.

Ruokailutilanne on tiedotteen mukaan myös henkilöstölle tilaisuus ohjata lasta ja havainnoida häntä sekä tehdä sen perusteella lapsen varhaiskasvatustaan koskevia suunnitelmia.

– Ilman ruokailua lapsi jää pois päivään kuuluvasta yhteisöllisestä ja pedagogisesta tilanteesta. Lapsen siirtäminen muualle edellyttäisi myös henkilöstöä häntä valvomaan.

Varhaiskasvatuslain mukaan ”lapselle on järjestettävä ravitsemustarpeet täyttävä terveellinen ja tarpeellinen ravinto, jollei muun kuin päiväkodissa tai perhepäivähoidossa annetun varhaiskasvatuksen luonteesta muuta johdu. Ruokailu on oltava tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu”.

Tämän takia vanhempien ei myöskään ole tarpeen tuoda omia eväitä lapsilleen varhaiskasvatukseen.

– Ruokailun ajankohdista ja määristä päätetään paikallistasolla. Asiaa on tarvittaessa arvioitava tilanteen mukaan. Ravitsemukseen liittyviä ratkaisuja on ensisijaisesti syytä tehdä varhaiskasvatuslainkin velvoittamana lapsen edun ja hyvinvoinnin edistämisen ja turvaamisen näkökulmasta, ministeriön tiedotteessa korostetaan.