Perustulon määrälle kolme vaihtoehtoa – Opiskelijat voivat jäädä kokeilusta ulos

Kaksivuotisen perustulokokeilun on määrä käynnistyä alkuvuodesta 2017.

Esiselvitys valmistuu ensi vuoden maaliskuussa, kertoo Kelan tutkimusjohtaja Olli Kangas. Esiselvitys määrittelee kokeiluun mukaan pääsevät alueet ja ihmiset sekä perustulon euromääräisen suuruuden.

Kelan johtama työryhmä antaa loppuraporttinsa saman vuoden marraskuussa. Sitä ennen on loihdittava digitaalinen alusta, jolla kymmenille tuhansille suomalaisille koehenkilöille perustuloraha toimitettaisiin.

Kangas kertoi perustulokokeilun aikataulusta ja sisällöstä Keskustan Sosiaali- ja terveyspoliittisen seuran seminaarissa eilen.

Tulon suuruudelle on kolme ehdotusta.

Ensimmäisen mukaan summa on kaikille kuuluva ja yhtä iso. Julkisuudessa on esitetty 550 tai 800 euroa.

– Tämä voi olla niin huima, ettei Suomen kansantalous sitä kestä, Kangas toteaa.

Hollannin kokeilussa rahaa on jaossa 850 ja 1 300 euron verran, Sveitsissä on keskusteltu 1 900 euron perustulosta, Kangas vertaa.

Negatiivisessa tuloverossa ihmisille taataan tietty tulo, jonka ylimenevää osaa verotetaan pois.

Olli Kangas

Toinen malli on osittainen perustulo, jonka rinnalla säilyisi perusturva- ja ansiosidonnaisia etuuksia.

– Silloin lähtökohtana on se, ettemme voi kokeilla pienempää summaa kuin 550 euroa. Se on perustyöttömyysturvaa saavan nettotulo.

Osittaisen perustulon yhteydessä voitaisiin Kankaan mukaan maksaa asumisrahaa. Se olisi alueellinen könttäsumma, jonka määrä riippuisi alueen asumiskustannuksista.

Kolmas ehdotus on keskustanuortenkin vuosia sitten esittämä negatiivinen tulovero.

– Siinä ihmisille taataan tietty tulo, jonka ylimenevää osaa verotetaan pois.

Hallituksen suunnittelema, vuodeksi 2019 kaavailtu reaaliaikainen tulorekisteri olisi oiva apuväline negatiivisen tuloveron käyttöönotolle.

Kelan johtama, sosiaali- ja taloustieteiden asiantuntijoita käsittävä työryhmä on avoin myös muille esille nouseville ideoille. Näistä Kangas mainitsee nimeltä entisen sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon (kok.) ehdottaman osallistavan sosiaalipolitiikan.

Voidaanko 18–23-vuotiaat nuoret, jotka eivät ole tälläkään hetkellä koulutuksessa tai työssä, ottaa mukaan tähän?

Olli Kangas

Kokeiluun mukaan pääsevien valinta on vielä auki, mutta ulkopuolelle jäävistä Kangas miettii kahta ryhmää.

Ensimmäinen ovat opiskelijat. Tämä siitä syystä, että nopean valmistumisen työelämään on oltava kannustavaa.

Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret saattavat myös rajautua kokeilusta pois.

– Olemme miettineet moraalista kysymystä, että voidaanko 18–23-vuotiaat nuoret, jotka eivät ole tälläkään hetkellä koulutuksessa tai työssä, ottaa mukaan tähän. Voimmeko ottaa heistä vastuun vain kahdeksi vuodeksi? Mitä heille tapahtuu sen jälkeen?

– Voi olla, että he lähtevät kilvan autoasentajiksi ja maalareiksi, opiskelemaankin, mutta voi olla, että käy toisin. Voimmeko ottaa vastuun siitä, mitä heille tapahtuu?

Vapaaehtoisten käyttämisessä on Kankaan mielestä se ongelma, että mukaan lähtisi sellaisia, jotka ajattelevat hyötyvänsä kokeilusta.

Perustuloa on hyvä kokeilla niissä ryhmissä, missä sillä on vaikutusta, Kangas selittää.

– Eli tulonjaon alapäässä olevat, työttömät ja työvoiman ulkokehällä olevat.

– Hyvätuloisista ei aiheudu kustannuksia, jos heidät otetaan mukaan. Elleivät he käy hyppäämään perustulon varaan ja rupea elämään sillä sen sijaan, että kävisivät töissä kuten tähänkin saakka, Kangas hymähtää.

Alustava ajatus on kokeilla eritasoisia malleja ja löytää minkälaisia vaikutuksia on kullakin alueella.