Kaikkonen ja Kettunen: Keskustan pitää olla vahvempi palkansaajien ja nuorten puolue
Keskustan pitää olla nykyistä vahvempi vaikuttaja työelämäkysymyksissä ja palkansaajien asioissa.
Tätä mieltä olivat puolueen puheenjohtajaehdokkaat, kansanedustajat Antti Kaikkonen ja Tuomas Kettunen keskustan puoluetoimistolla Helsingissä järjestetyssä tentissä.
– Keskustaa tarvitaan pienyrittäjien puolustamiseen, mutta samalla pitää osoittaa arvostusta tavallisille duunareille ja palkansaajille tärkeissä ammateissa: opettajille, sairaanhoitajille, poliiseille, palomiehille ja monille virkamiehille, jotka tekevät arvokasta työtä. Tätä porukkaa me emme ole puhutelleet riittävän hyvin viime vuosina ja tässä meidän pitää parantaa, Kaikkonen sanoo.
– Ei niin, että pannaan yrittäjät ja palkansaajat vastakkain, vaan etsitään tie, missä intressit yhtyvät. Uskon, että se on mahdollista.
Kaikkonen katsoo, että puolue voisi koota työmarkkinapolitiikan osaajia yhteen.
– Tarvitaanko jotain vahvempaa työryhmärakennetta vielä pysyvämminkin perehtymään näihin kysymyksiin, jotka pysyvät hyvin ajankohtaisina – puheenjohtajana kävisi varmasti tämän tematiikan läpi, hän lupaa.
Tuomas Kettunen sanoo, että ”ihan ensimmäiseksi” keskustan pitää puhutella paremmin palkansaajia.
– Se on varmasti se ensimmäinen (asia), missä meillä on oikeasti vielä petrattavaa.
Kettunen muistuttaa, että Suomessa on yli kaksi miljoonaa palkansaajaa, ja heitä on paljon myös keskustalaisissa.
Kuhmolainen Kettunen muistuttaa, että Kainuussakin alkaa olla huutava pula työntekijöistä.
– Sen mukaisesti pitää sitten miettiä, että olisiko jotain verohuojennuksia, jotta maakuntiin lähdetään työn perässä. Tämän lisäksi tarvitaan myös työperäistä maahanmuuttoa.
Uusmaalainen Kaikkonen muistuttaa, että keskustan nuorisokannatus on myös matalalla tasolla.
– Puolueen tulevaisuuden kannaltakin kannattaisi tavoitella sitä, että useampi nuori aikuinen voisi huomata, että ei tuo keskusta välttämättä pöllömpi porukka olekaan.
Kettusen ykköstavoite keskustalle on nousu suurten puolueiden joukkoon vuoden 2027 eduskuntavaaleissa.
– Mielellään pääministeripuolueena, mutta samaan aikaan tavoitteen tulee olla se, että tämmöiset keskipuolueet muodostaisivat seuraavaa hallituskoalitiota.
Kettunen mainitsee keskipuolueiksi myös kristillisdemokraatit ja RKP:n.
– Se, että keskusta olisi tätä neuvottelua vetämässä mielellään suurimpana puolueena, se olkoon tavoitteena.
Kaikkonen tavoittelee ennen muuta sitä, että suomalaisten luottamus keskustaa kohtaan vahvistuu.
– On aivan selvä asia, että tämmöiseen 10-12 prosenttiin, missä tässä on viime vuodet konttailtu, en tietenkään ole tyytyväinen.
Puheenjohtajatentin juontaja, politiikan toimittaja Alec Neihum löysi ehdokkaiden väliltä painotuseroja ilmastopolitiikassa.
Viime eduskuntavaalien alla Kaikkonen oli Ylen vaalikoneessa jokseenkin samaa mieltä väitteestä, jonka mukaan Suomen pitää olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen hidastamisessa, vaikka se aiheuttaisi suomalaisille kustannuksia. Kettunen puolestaan oli tästä jokseenkin eri mieltä.
Kettusen mukaan Suomi on jo edelläkävijä ilmastopolitiikassa.
– Kyllä meillä tähän maahan vielä tuota selluteollisuutta mahtuu, kun kestävän kehityksen mukaisesti metsiä hyödynnetään ja metsistä pidetään huolta, Kettunen totesi tentissä.
Kettusen mukaan ”parasta luonnonsuojelua” on se, että talousmetsiä harvennetaan.
– Koska kun puhutaan hiilinieluista, niin minä koen niin, että ei metsä sido hiiltä, jos se vaan jätetään ränsistymään. Se tarvitsee asianmukaista hoitoa.
Kaikkonen toteaa, että ilmastonmuutos on jäänyt viime vuosina muiden aiheiden alle, mutta sen tuomat uhat eivät ole minnekään hävinneet.
– Kyllä ne olemassa ovat. Ja kyllä olen taipuvainen uskomaan maailman tiedemiesten ylivoimaista enemmistöä, että tämä riski on olemassa ja siihen kannattaa puuttua.
Kaikkosen mukaan Suomi voi olla esimerkiksi uusiutuvan energian, puhtaasti tuotetun sähkön suurvalta tulevaisuudessa.
Viime hallituskaudella keskusta oli usein eri mieltä ympäristökysymyksistä vihreiden ja vasemmistoliiton kanssa.
Kaikkonen myöntää, että keskustan mukaan vihreillä oli ”jalat sen verran tukevasti ilmassa, että oli pakko siihen välillä puuttuakin”.
– Mutta kyllä itse ajattelen, että keskusta on ilman muuta ympäristöä ja luontoa arvostava puolue jo ihan juuriltaankin.
– Kotimainen ruoka ja kotimainen energia ovat keskustalle aivan tuttuja teemoja, mutta näissä pitää näkyä myönteisellä tavalla.
Kaikkonen toivoo keskustan profiloituvan lisää esimerkiksi vesistöjen suojelussa.
– Voisimme mielestäni olla aktiivisempia siinä, miten Itämerta ja Suomenlahtea voitaisiin puolustaa ja puhdistaa.
Kettunen muistuttaa, että Juha Sipilän kaudella keskustassa puhuttiin paljon biotaloudesta.
– Sipilä loi tarinan, että olemme menossa fossiilitaloudesta kohti biotaloutta, joka on todellisuus. Kautta historian Suomessa on luotu vaurautta siitä, että kestävän kehityksen mukaisesti on luonnonvaroja käytetty maataloudessa ja ennen kaikkea metsätaloudessa.
Kaikkonen sanoo, että keskustan pitää tulevaisuudessakin olla valmis yhteistyöhön eri puolueiden kanssa, jos asiakysymyksistä päästään sopuun.
Viime vaalikauden kokoonpano tuntuu tällä hetkellä tosin kaukaiselta, hän myöntää.
– Aika lailla saa vettä virrata Ounasjoessa ennen kuin siihen palataan.
Kettusen mukaan tuleva hallitusyhteistyö perussuomalaisten kanssa puolestaan edellyttäisi sitä, että puolue tulisi ”edes piirun verran” ihmisyysaatteen puolelle.
– Perussuomalaiset taisivat unohtaa hillotolpan äärellä sen tavallisen kansan puolustamisen, kun katsoo tätä nykyistä menoa, kuinka köyhiltä leikataan ja hyvätuloisille tulee veroalennuksia.
Poliittista esikuvaa kysyttäessä Kaikkonen valitsee Johannes Virolaisen, Kettunen Urho Kekkosen.
Kaikkosen mukaan Virolainen oli hyvä kansanmies, joka sai porukan innostumaan.
– Uskoisin, että hyvä keskustan johtaja tämmöisiä ominaisuuksia tänäkin päivänä tarvitsisi.
Kettuselle Kekkosen valinta oli kainuulaisena selvä.
– Hän oli tavallisen kansan puolella, ja samanlaista ajatusmallia itsekin vaalin omassa toiminnassani, hän sanoo.
Annika Saarikko ei hae jatkoa keskustan puheenjohtajana, ja hänen seuraajansa valitaan Jyväskylässä 14.–16. kesäkuuta pidettävässä puoluekokouksessa.