Tuomas Kettunen ei ajattele olevansa altavastaaja puheenjohtajakisassa – "Olemme Antin kanssa samalla viivalla"
Trumpetin ääni kajahtaa korkealle Kuhmo-talon aulassa. Kansanedustaja Tuomas Kettunen soittaa näytteeksi pätkän Nälkämaan laulua.
Sävelet viipyilevät hetken kivisillä pinnoilla, häipyvät sitten jonnekin.
Ikkunan takana Lammasjärven pinta keinuu aallokossa. Kevättuuli pyörittelee hiirenkorvien hunnuttamia koivujen oksia.
Mies ja trumpetti. Se on yhdistelmä, jonka moni keskustalainen liittää Kettuseen.
Hänen soittoaan on kuultu ennenkin. Musiikista on oikeastaan tullut kainuulaisen poliitikon eräänlainen tavaramerkki. Hän on muun muassa aloittanut joskus puoluevaltuustopuheensa jylhällä laululla.
– Täällä minä olen joskus viettänyt aika paljon aikaa, Kettunen virnistää esitellessään paikkoja.
– Tuossa luokassa kävin kitaratunneilla ja tuolla trumpettitunneilla, hän selittää.
Kahdella upealla musiikkisalilla varustettu Kuhmo-talo on paikkakunnan ylpeys.
On oikeastaan aika ihme, että sellainen rakennettiin itärajan kuntaan keskellä lamavuosia vuonna 1993. Nyt talo toimii pääpaikkana jokakesäisille maailmankuuluille kamarimusiikkifestivaaleille.
Eikä Kuhmo-talo ole hiljainen muulloinkaan. Konsertteja järjestetään noin 200 vuodessa. Viikko ennen haastattelua laulaja Juha Tapio veti koko yli 600-paikkaisen pääsalin täyteen.
Kuhmo-talossa ovat myös musiikkiopiston opetustilat. Siellä Kettunen kulki nuoruudessaan soittotunneilla ilta toisensa perään.
Kettusen mukaan Kuhmo-talo on onnistunut esimerkki siitä, mitä kulttuuriin panostaminen voi parhaimmillaan tuoda: tuottoisan ja elävän musiikkibisneksen, työpaikkoja. Mutta myös sivistystä, tietotaitoa ja hengen virkistystä, niin kuin kulttuurilla on tapana.
– Ajatella, että minäkin, tavallisen perheen poika Kuhmosta olen saanut opiskella musiikkia korkeatasoisessa opetuksessa monta vuotta.
Kettunen, 36, pyrkii keskustan puheenjohtajaksi kesäkuussa pidettävässä Jyväskylän puoluekokouksessa.
Suurelle yleisölle hän on tuntemattomampi nimi, mutta moni keskustalainen muistaa hänet Kainuun ja kasvukeskusten ulkopuolisen Suomen äänenä.
Eduskuntaan Kettunen nousi dramaattisten käänteiden jälkeen syksyllä 2019, kun konkarikansanedustaja Antti Rantakangas menehtyi yllättäen.
Kettunen asuu omakotitalossa Kuhmossa. Hän elää parisuhteessa tyttöystävänsä kanssa.
Kettunen tunnetaan mukavana ja huumorintajuisena miehenä, jonka värikäs ja omaperäinen puhetyyli tuppaa toisinaan hymyilyttämään.
Sen on saattanut joskus huomata myös pääministeri Petteri Orpon (kok.) kasvoilta eduskuntakeskusteluissa.
– Ei se puhetyyli ole mitenkään tarkoituksellista. Olen vain oma itseni ja puhun niin kuin luonnostani puhun, Kettunen naurahtaa.
Hän kuitenkin myöntää puhuvansa mielellään niin, että kiinnostavuus säilyy ja ajatuksista on helppo saada selvää. Puheen värittäminen ei kuitenkaan ole itsetarkoitus, vaikka jotkut “epäilevät tuomaat” ovatkin sellaista hänelle joskus vihjailleet.
– Olen aina sanonut kaikille, että minä puhun siitä, mihin minä uskon, ja uskon siihen, mitä minä puhun. Puheeni kuulostaa siltä, mikä on minun tapani ilmaista asioita.
Epäileviä tuomaita on riittänyt myös Kettusen mahdollisuuksia kohtaan puheenjohtajakisassa.
Lähes kaikki pitävät varmana, että keskustan seuraava puheenjohtaja on hänen vastaehdokkaansa Antti Kaikkonen. Sitä pidettiin taputeltuna asiana oikeastaan jo ennen kuin Kaikkonen edes oli lupautunut ehdokkaaksi.
Kettusta on luonnehdittu monissa ennakkoarvioissa lähinnä kisan täyte-ehdokkaaksi.
Sen täytyy tuntua turhauttavalta.
Kettunen ei kuitenkaan myönnä kokevansa niin. Hän luonnehtii Kaikkosta kovan luokan tekijäksi, jolla on kieltämättä enemmän kokemusta ja meriittejä.
Se ei kuitenkaan tarkoita, että ylivoiman edessä pitäisi lannistua, Kettunen tähdentää. Hän sanoo olevansa kisassa mukana täysin tosissaan.
– Minun mielestäni me olemme Antin kanssa samalla viivalla. Minä aion tuoda esiin omaa vaihtoehtoani ja Antti saa tuoda omaansa. Puoluekokousväki sitten päättää, kumpi valitaan.
Kettunen sanoo lähteneensä puheenjohtajakisaan mukaan synnyttääkseen keskustelua puolueen suunnasta. Kannatusalhossa rämpivä keskusta elää isoa murrosta. Kettusen mielestä ei olisi ollut hyvä asia, jos Kaikkonen olisi tilanteessa kruunattu puoluejohtajaksi ilman vastaehdokkaita.
Omaa ehdokkuuttaan hän sanoo alkaneensa pohtia heti sen jälkeen, kun puolueen nykyinen puheenjohtaja Annika Saarikko maaliskuun alussa ilmoitti, ettei hae jatkokautta.
Kettunen odotteli monen muun tavoin, mitä Kaikkonen aikoo. Kun Kaikkosen ilmoitusta ei kuukauden jälkeen kuulunut, päätti Kettunen avata pelin.
– Minua on kutsuttu Kaikkosen haastajaksi, mutta oikeastaanhan se ei mene niin. Kaikkonen haastoi minut, kun ilmoittautui vasta minun jälkeeni, Kettunen nauraa.
Faktat ovat kuitenkin faktoja. Kaikkosen suosio on vankkaa. Hän oli täysin ylivoimainen suosikki, kun MTV kysyi maaliskuussa keskustan piiripomoilta, kuka voisi olla seuraava puoluejohtaja.
Siksi on pakko kysyä, kuinka tosissaan Kettunen ihan oikeasti on. Mitä hän rehellisyyden nimissä pohjimmiltaan tavoittelee?
– Kyllä minä ihan oikeasti valmistaudun siihen, että minusta voi tulla myös puheenjohtaja. Eihän tässä muuten olisi järkeä.
Entä puolueen varapuheenjohtajuus? Aikoo Kettunen asettua ehdolle, jos ykköspesti menee Kaikkoselle?
– Se on vakavassa harkinnassa. Päätähtäin on puheenjohtajakisassa, katsotaan sen jälkeen, mitä tapahtuu, Kettunen vastaa.
Paikallisessa lounasravintolassa on puolenpäivän aikaan suhteellisen vilkasta.
Kettunen heittää tervehdyksiä joka suuntaan. Sieltä täältä vastaillaan takaisin ja jokunen huumorinkukkakin lentää.
Paikkakunnan oma poika selvästi tunnetaan.
Tämä on se maailma, jota Kettunen haluaisi keskustan puheenjohtajana puolustaa. Hänen mielestään puheen maakuntien Suomesta pitäisi olla keskustan politiikan tärkein ohjenuora. Se on hallitusvastuun vuosina kuitenkin hivenen hämärtynyt.
Keskustan pitäisi Kettusen mielestä selventää myös itselleen, miten vetovoimatekijöitä sekä elämisen ja yrittämisen mahdollisuuksia saataisiin kohennettua harvaan asutuilla seuduilla.
– Olen itse hyvin kiitollinen siitä, että olen voinut käydä kouluni ja lukioni Kuhmossa ja opiskella ammatin Joensuussa. Se on elävä esimerkki siitä, mitä mahdollisuuksien tarjoaminen kaikille asuinpaikasta riippumatta tarkoittaa. Sellaista Suomea haluan puolustaa jatkossakin.
Kettusen mukaan maakuntien puolustaminen on erityisen tärkeää nyt, kun Orpon hallituksen keskittävä politiikka lupailee kylmä kyytiä suurten asutuskeskittymien ulkopuoliselle Suomelle.
Hän huomauttaa, että maakunnissa asuu paljon potentiaalisia keskustan äänestäjiä, jotka menetettiin vuosi sitten pidetyissä eduskuntavaaleissa perussuomalaisille.
– Sanotaan näin, että se peruskannattajakunta pitää nyt saada takaisin keskustan taakse. Helsinkiläisiin lähiöihin on mentävä tottakai myös, mutta keskustan oma viesti pitää kirkastaa ensin, että miten koko Suomen hyvinvointi hyödyttää myös pääkaupunkiseutua.
Aluepolitiikasta puhuminen ei kuitenkaan yksistään riitä nostamaan keskustaa. Suomalaiset pakkautuvat entistä enemmän suuriin kaupunkeihin ja etelän kasvukolmioon. Sitä tosiasiaa puolueen on vaikea ohittaa.
Kettunen alleviivaa, ettei hän halua taistella kaupungeissa asuvia vastaan. Keskustan pitäisi vain osata kertoa se, että Suomi on kokonaisuus, jossa kaikki tarvitsevat toisiaan.
Kettusen mukaan keskustan pitäisi puhua myös palkansaajien asioista. Ne koskettavat suurinta osaa suomalaisista.
Hallitusta palkansaajien asiat eivät juuri tunnu kiinnostavan. Meneillään on historiallisen suuria työelämämuutoksia, jotka aiheuttivat talvella laajoja lakkoja.
Kettunen sanoo olevansa samaa mieltä siitä, että työelämään pitää uudistaa. Hänen mukaansa myös esimerkiksi lakko-oikeuden rajaaminen on oikea päätös.
Mutta turha vastakkainasettelu ja suoranainen työntekijöiden kurmuuttaminen menevät liian pitkälle. Kettusen mukaan keskustan tehtävä on rakentaa sovinnon tietä.
– Se ajatus on hukkunut jonnekin, että kun yrittäjä menestyy, myös työntekijät voivat hyvin. Ja jos työntekijät voivat hyvin, myös yritys menestyy. Haluan, että tavallisten ihmisten huolet ja asiat eivät unohdu keskustan politiikassa.
Keskusta on elänyt viime vuodet synkkiä aikoja.
Kannatus on romahtanut, gallup-tulokset laahaavat. Eivätkä ennusteetkaan lupaile hyvää, kun esimerkiksi nuorisokannatus on alhaista.
Kettusen mukaan puolueessa olisi nyt tärkeintä löytää sisäinen tasapaino. Hän kaipaa puolueen linjaan pitkäjänteisyyttä, jossa menestystä ei tuijoteta gallup kerrallaan, vaan katse on tulevaisuudessa 2030-luvulla.
– Tottakai ensi vuoden kuntavaaleissa ja vuoden 2027 eduskuntavaaleissa menestyminen ovat seuraavia päätähtämiä, mutta samalla pitää miettiä pysyvämmin, millaista Suomea keskusta tavoittelee ensi vuosikymmenellä.
Kettunen toivoo, että nyt valittavan puheenjohtajan kaudesta tulisi mahdollisimman pitkä. Sitä mieltä hän sanoo olevansa silloinkin, jos ei tule itse valituksi.
Puheenjohtajan vaihtuminen monta kertaa lyhyen ajan sisällä on tuonut hänen mukaansa keskustan politiikkaan tempoilevuutta.
Kettunen heivaisi sivuun myös keskustalaisten sisäiset taistelut siitä, kuka on liberaali ja kuka konservatiivi.
Häntä itseään on luonnehdittu monesti puolueen konservatiivisuunnan edustajaksi.
Kettunen myöntää, että tietyt hänen arvomaailmansa piirteet osuvat määritteen kanssa yksiin. Puheenjohtajakampanjassaan hän on kuitenkin korostanut, ettei hän ole sen enempää konservatiivi kuin liberaalikaan.
– Tässä ajassa on ihan tarpeeksi polarisaatiota ja jaottelua, että kuka on mitäkin. Minun mielestäni kaikkien kanssa täytyy kyetä yhteistyöhön, vaikka ajattelisi asioista kuinka eri tavalla tahansa.
Kettusen mukaan jaottelu ei johda mihinkään muuhun kuin erimielisyyden korostumiseen. Keskustassa pitäisi hänen mielestään keskittyä asioihin, jotka yhdistävät puolueen ihmisiä.
– Myös se pitää muistaa, että toista täytyy kunnioittaa, vaikka olisikin eri mieltä.
Kettunen haluaa jättää taakse myös loputtoman keskustelun siitä, onko keskusta talouspolitiikassaan vasemmalla vai oikealla.
– Keskusta on keskellä, hän teroittaa.
Tavallisen kodin tavallinen poika Kainuun Kuhmosta. Se toistuu Kettusen puheessa usein.
Kettunen kasvoi kerrostaloasunnossa Kuhmon kirkonkylällä. Rahasta oli usein tiukkaa.
Nuoruudessaan hän ajoi työkseen maitoautoa ja rekkaa. Sen Kettunen muistaa myös kertoa usein.
Tausta on opettanut paljon elämästä, Kettunen sanoo. Se on myös antanut käsityksen siitä, etteivät asiat elämässä tule ilmaiseksi, vaan töitä on tehtävä haaveidensa eteen.
Työtä on edessä paljon silloinkin, jos Kettunen nousee Jyväskylän puoluekokouksessa lavalle puheenjohtajakisan voittajana.
Puoluejohtajana täytyy hallita jokaista politiikan sektoria. Kuinka valmis Kettunen on siihen?
– Olen siihen valmis, en työtä pelkää. Mutta täytyy muistaa, että puolueessa on myös varapuheenjohtajat. Vastuuta voi jakaa. Politiikka on aina yhteistyötä.
Puheenjohtajaehdokas Antti Kaikkosen haastattelu julkaistiin Suomenmaassa 19. toukokuuta 2024. Keskustan uusi puheenjohtaja valitaan Jyväskylän puoluekokouksessa 15. kesäkuuta 2024.