Wahlroosin Mandatum hyötyi 90-luvun lamasta ja teki perustajastaan rikkaan

Syyskuun 11. päivänä vuonna 2000 Björn Wahlroos istui ravintola Savoyn kabinetissa lounaalla valtiovarainministeriön osastopäällikön Martti Hetemäen kanssa.

Wahlroos kertoo keskustelusta uudessa kirjassaan Sateentekijät – Eräänlaiset päiväkirjat 1992–2001 (Otava), joka kuvaa hänen vuosiaan investointipankki Mandatumin johdossa.

Pienen small talkin jälkeen Hetemäki kysyi Wahlroosilta, mitä mieltä tämä oli Sammosta. Wahlroos vastasi, että pääjohtaja Jouko K. Leskinen näyttää menettäneen otteensa ja että Sammon johtoryhmä oli luvattoman heikko.

– Te ette tarvitse vain uutta pääjohtajaa, tarvitsette kokonaan uuden johtoryhmän.

Hetemäki, joka istui Sammon hallituksessa suurimman omistajan eli Suomen valtion edustajana, katsoi Wahlroosia ja kysyi:

– Olisitko sinä valmis ottamaan homman?

Joulukuussa 2000 ilmoitettiin, että Leskinen siirtyy syrjään finanssitalo Sampo-Leonian johdosta ja hänen tilalleen tulee Wahlroos. Samassa rytäkässä Sampo-Leonia osti Wahlroosin perustaman Mandatumin noin 2,5 miljardilla markalla. Kauppahinnassa oli yli 50 prosenttia preemiota eli ylihintaa Mandatumin silloiseen pörssikurssiin nähden.

Wahlroos kertoo kirjassa, että varsinkin silloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) oli kuulemma sitä mieltä, että Mandatumista maksettu hinta oli liian avokätinen.

Sampo-Leonia syntyi, kun vakuutusyhtiö Sampo ja valtion Leonia-pankki eli entinen Postipankki yhdistyivät vuoden 2000 lopussa.

Wahlroosin uuden kirjan ilmestyessä Mandatum on irtautumassa Sammosta jälleen itsenäiseksi yhtiöksi. Kaupankäynti Mandatumin osakkeilla alkaa Helsingin pörssissä maanantaina.

Wahlroosin mukaan on sattumaa, että hänen Mandatum-vuosistaan kertova kirja ilmestyy juuri nyt, kun yhtiö on palaamassa pörssilistalle.

– Olin jo kauan sitten sopinut kustantajien kanssa, että kahden vuoden väli on sopiva näissä muistelmissa. Ensimmäinen osa tuli täsmälleen kaksi vuotta sitten, ja tämä on se määräävä tekijä, Wahlroos kertoi STT:lle.

Wahlroos perusti investointipankki Mandatumin vuonna 1992 sen jälkeen, kun hänelle oli tullut lähtö Suomen Yhdyspankista (SYP). Kasinotalouden vuodet olivat ohi, ja Suomi oli syöksynyt lamaan.

1990-luvun aikana Mandatum toimi neuvonantajana monissa isoissa yrityskaupoissa ja fuusioissa. Investointipankille sateli toimeksiantoja muun muassa metsäteollisuudesta, konepajayhtiöiltä ja media-alalta. Järjestelyissä muodostui esimerkiksi sellaisia yhtiöitä kuin Stora Enso, Alma Media ja Fortum.

Wahlroosin mukaan Mandatum ”ehdottomasti” hyötyi siitä, että yhtiön aloittaessa Suomi oli lamassa.

Laman yksi taustatekijä oli idänkaupan romahdus. Wahlroosin mukaan idänkauppa on ylläpitänyt täysin järjettömiä rakenteita Suomen elinkeinoelämässä.

– Kun tämä loppui kuin seinään, tässä maassa oli hirveän paljon yritystoimintaa, joka oli pakko muokata uudelleen tai lopettaa tai myydä, Wahlroos sanoi.

Yrityskaupat ja fuusiot olisi täytynyt tehdä joka tapauksessa, mutta Wahlroos arvioi, että Mandatumin myötävaikutuksella ne toteutuivat ehkä vähän jouhevammin. Mandatumin menestyksen myötä Wahlroos rikastui.

– Tietenkin se tuntui hyvältä. Se tarjosi vähän enemmän mahdollisuuksia, ja aika nopeasti siihen tottui.