Tutkimus: Nämä sikiöaikaiset infektiot voivat kolminkertaistaa lapsen autismiriskin
Tuoreen ruotsalaistutkimuksen mukaan lapsilla, joilla todettiin synnynnäinen infektio, kuten vihurirokko tai herpes, oli kolminkertainen autismiriski verrattuna terveinä syntyneisiin lapsiin. Tutkimuksesta uutisoi The Times.
Ruotsin Karolinska-instituutin tutkijat analysoivat 3,7 miljoonan vuosina 1987–2021 syntyneen henkilön terveystietoja. Heistä 975 oli saanut diagnoosin niin sanotusta synnynnäisestä TORCH-infektiosta.
TORCH-infektioihin kuuluvat toksoplasmoosi, kuppa, parvorokko, vesirokko, HIV, listeria, zikavirus, vihurirokko, sytomegalovirus ja herpes simplex.
Lapsilla, joilla tiedettiin olleen jokin näistä infektioista ennen syntymää, oli noin kolminkertainen todennäköisyys saada autismidiagnoosi ja seitsemänkertainen todennäköisyys saada älyllinen kehitysvamma.
Tutkijat havaitsivat myös, että tartunnan saaneilla lapsilla, joilla ei ollut autismia tai älyllistä kehitysvammaa, oli taipumus saada hieman heikompia kouluarvosanoja 16-vuotiaana.
Maanantaina JAMA Pediatrics -lehdessä julkaistu tutkimus erosi tutkimuksista, joissa tarkastellaan pelkästään sitä, oliko äidillä infektio raskauden aikana. Se keskittyi infektioihin, jotka olivat siirtyneet sikiöön ja jotka diagnosoitiin synnynnäisiksi infektioiksi.
Tutkijat korostivat, että tällaiset tapaukset olivat harvinaisia.
– On tärkeää tähdentää, että näiden infektioiden siirtyminen äidiltä lapselle on epätavallista, sanoo Karolinska-instituutin tutkija ja tutkimuksen toinen kirjoittaja Reneé Gardner Timesille.
Sikiöaikaiset infektiot olivat tutkimusaineistossa erittäin harvinaisia: niitä esiintyi noin 2,5 tapauksessa jokaista 10 000 synnytystä kohden. Tutkijat arvioivat, että niiden osuus Ruotsin autismidiagnooseista oli vain noin 0,034 prosenttia.
Kirjoittajien mukaan tulokset vahvistavat perusteita rokotuksille ja muille toimenpiteille, joilla estetään infektioiden siirtyminen sikiöön.
Havainnointitutkimus ei kuitenkaan voi todistaa, että infektiot olisivat aiheuttaneet autismia. Se perustui kliinisesti diagnosoituihin synnynnäisiin infektioihin, mikä tarkoittaa, että lievät tai oireettomat infektiot ovat saattaneet jäädä huomaamatta.