Hallitusohjelma jäi torsoksi, sanoo Björn Wahlroos – Riikka Purra teki kuitenkin vaikutuksen

Björn Wahlroos ei tuttuun tapaansa kainostele markkinaliberaaleja mielipiteitään. STT:n haastattelussa hän kehuu lämpimästi valtion uutta kirstunvartijaa Riikka Purraa (ps.), jota on verrattu mediassa 1990-luvun lamavuosien valtiovarainministeriin Iiro Viinaseen (kok.). Wahlroosilta valtiovarainministeri Purra saa myönteiset arviot.

– Riikka Purra on mielestäni fiksu ihminen, joka on tehnyt minuun hyvinkin myönteisen vaikutuksen. Hän vaikuttaa sekä määrätietoiselta että ammattitaitoiselta, Wahlroos sanoo STT:lle.

Wahlroos pitää menoleikkauksia välttämättöminä valtiontalouden tilan vuoksi. Hän kuitenkin sanoo, ettei Suomi lähde nousuun leikkauksilla.

– Suomi lähtee nousuun kannustimilla. Ainoa tapa, jolla valtiovalta voi merkittävästi vaikuttaa kannustimiin, on verotus.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) oikeistohallituksen ohjelmassa on Wahlroosin mielestä monta hyvää asiaa. Silti hallitusohjelma jäi Wahlroosin mukaan torsoksi, koska hallitusneuvotteluissa ei tartuttu ”elefanttiin huoneessa” eli puuttuvaan talouskasvuun.

Wahlroosin mukaan hallitusohjelmasta jäivät puuttumaan isot verouudistukset, jotka rakentaisivat pohjaa talouskasvulle.

– Suomen käsitys verouudistuksista on, että muutetaan kaksi prosenttiyksikköä jossain. Se ei auta mitään tässä.

Hänen mukaansa ongelmat valtiontalouden alijäämän kanssa vain kasvavat, jos Suomi ei pysty houkuttelemaan investointeja ja tarjoamaan mahdollisuuksia luoda varallisuuksia.

Verotuksessa pitäisi Wahlroosin mielestä ottaa mallia Ruotsin ja Irlannin kaltaisista maista. Hänen mukaansa Ruotsi on luonut järjestelmän, joka on ”saanut ruotsalaiset kapitalistit muuttamaan Lontoosta suurin joukoin takaisin Ruotsiin”.

Wahlroos viittaa muun muassa siihen, että Ruotsissa on luovuttu varallisuusverosta sekä perintö- ja lahjaverosta.

Suomessa varallisuusvero poistettiin käytöstä vuoden 2006 alusta. Ekonomistikoneen kyselyssä vuonna 2017 selvä enemmistö suomalaisista taloustieteilijöistä katsoi, että perintövero on talouskasvun kannalta muita veroja vähemmän haitallinen.