Verohallinnon ylitarkastaja: Harmaa talous ja talousrikollisuus eivät tunne valtioiden rajoja
Verorikoksia selvittäessä yksi tyypillisimmistä ongelmista on, että kansainvälisen tiedon saaminen kestää. Ylitarkastaja Tarja Valsi Verohallinnon yritysverotusyksiköstä kertoo, että tiedonsaanti voi joissain tapauksissa kestää jopa vuoden.
– Toki se on jo poikkeus, Valsi huomauttaa ja lisää, että pääsääntöisesti tietojen saaminen yli maiden rajojen toimii hyvin.
Poliisi on kertonut, että Airiston Helmi -nimiseen yritykseen kohdistuva talousrikostutkinta aloitettiin Verohallinnon tutkintapyynnön perusteella. Viranomaiset aloittivat tapauksen selvittämisen jo helmikuussa, yli puoli vuotta ennen viikonloppuista operaatiota. Valsi kommentoi verorikosten selvittämistä STT:lle yleisellä tasolla.
Kansainvälisen verorikosjutun selvittäminen alkaa tyypillisesti, kun viranomaiset havaitsevat verovelvoitteiden laiminlyömisiä tai muita väärinkäytöksiä. Kansainvälisen datan lisäksi veroviranomaiset voivat tehdä tietopyyntöjä tietojenvaihtosäännösten nojalla.
– Toki jos meillä on muita viranomaisia mukana jutussa, heillä on vielä omat tietokanavansa eri viranomaisten välillä. Esimerkiksi poliisi vaihtaa tietoja kollegoidensa kanssa, Valsi kuvailee.
Valsi painottaa, että puhtaasti kotimaisia verorikostapauksia on nykyisin todella vähän.
– Harmaa talous ja talousrikollisuus eivät tunne valtioiden rajoja: ihmiset liikkuvat, tavarat ja palvelut liikkuvat ja raha liikkuu. Kansainvälisyys tulee meillä vastaan jutussa kuin jutussa, hän sanoo.
Valsin mukaan tiedonkeruuta on helpottanut muun muassa se, että verosopimuksen tietojenvaihtosopimuksen piirissä on nykyisin entistä enemmän maita, ja se, että tiedonvaihtokanavat ovat ylipäätään kehittyneet. Lisäksi pelkästään tiedon sähköistyminen on nopeuttamien tietojen keräämistä.
– Tietojenvaihto on kehittynyt huimasti. Sehän on ihan trendi, että tietojenvaihto on mennyt eteenpäin niin kotimaassa kuin kansainvälisesti, Valsi sanoo.
Verorikoksissa liikkuvista rahamääristä ei Valsilla ole antaa yksittäistä esimerkkiä. Verohallinto ei erikseen tilastoi verorikoksia, joissa on jokin kansainvälinen aspekti.
– Ylipäätään verorikosjututhan ovat hyvin erikokoisia. On laidasta laitaan. Voidaan puhua kymmenien tuhansien jutuista tai miljoonien jutuista, eli hyvin monenlaisia tapauksia on. Totta kai priorisoimme juttuja ja otamme mielellämme isompia juttuja selvitykseen, Valsi sanoo.