Keskustan Hanna Räsänen: Puolustusteollisuuden miljardipanostuksilla on oltava aluepoliittinen painoarvo – "Joka ikinen kolkka on yhtä tärkeä"

Puolustuspolitiikka

Parlamentaarisen puolustusryhmän keskustalainen jäsen Hanna Räsänen painottaa, että Suomen massiiviset puolustusinvestoinnit tulisi valjastaa myös aluetalouden moottoriksi.

PuolustusRYHMÄN puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.) totesi työryhmän raportin julkistuksessa, ettei ryhmä pohtinut työssään aluepoliittista näkökulmaa lainkaan. Räsänen katsoo tulevia miljardiluokan puolustuspanostuksia kuitenkin myös nimenomaan aluetalouden näkökulmasta.

– Puolustusvoimathan on ottanut aina vahvasti kantaa, että puolustus ei ole aluepolitiikkaa. Mutta itse ajattelen näin, että kun tässä tulevaisuudessa laitetaan todella paljon euroja lisää puolustukseen, olisi todella tärkeää, että puolustusteollisuus ja siihen liittyvä ja sitä tukeva teollisuus on myös aluepolitiikkaa, Räsänen sanoo Suomenmaalle.

Räsäsen mukaan kyse on elinkeinopolitiikasta ja huoltovarmuudesta.

– Pitäisi katsoa, että käytettäisiin ensinnäkin kotimaista teollisuutta varsin laajasti, ja että sitä olisi eri puolilla Suomea. Sillä on valtavan suuri aluetaloudellinen merkitys, olipa kyse sitten itse pääteollisuudesta, alihankkijoista tai ketjuista, joita se tuo mukanaan. Niitä voi kyllä levittää eri puolilla Suomea. Ja se, jos jokin on kyllä aluepolitiikkaa.

Räsänen näkee vahvaa osaamista esimerkiksi kotiseudullaan Itä-Suomessa, jonka elinkeinoelämää ja yrityksiä hän kannustaa nyt aktiivisuuteen.

Räsäselle alueellinen tasa-arvo on myös henkisen kriisinkestävyyden ja maanpuolustustahdon perusta. Hän painottaa, ettei mikään maakunta saa kokea jäävänsä muiden varjoon turvallisuuspoliittisessa keskustelussa, eikä vaikkapa itäisessä Suomessa saa tulla tunnetta jonkinlaisella puskurivyöhykkeellä elämisestä.

– Koko Suomi, joka aari, joka neliömetri on puolustamisen arvoinen.

Puolustusryhmän työskentelyn aikana turvallisuustilanne on elänyt jatkuvasti. Viimeisimmät ilmatilan loukkaukset ja drone-havainnot ovat tuoneet uudet uhat konkreettisesti suomalaisten arkeen. Räsäsen mukaan tämä korostaa tarvetta pitää koko yhteiskunta ja tavalliset kansalaiset mukana varautumisessa.

Tuoreissa droonitapauksissa on Räsäsen mukaan nähty, että viestiketjut ja viestintä ihmisten suuntaan eivät ole toimineet.

– Väittäisin, että suomalaiset ovat todella pragmaattisia ja tarttuvat toimeen, kun tietävät mitä pitää tehdä.

Räsänen muistuttaa, että parhaatkaan ylätason strategiat eivät toimi, jos ruohonjuuritason viestintä pettää tosipaikan tullen.

– Minusta pitää varautua kaikenlaisiin uudenlaisiin tilanteisiin, ja ehkä tämä oli viimeisin varoitus siitä, että Suomen suurin vahvuus eli suomalaiset ihmiset täytyy pitää mukana tässä.

Varautumisen ja henkisen kestävyyden vaatimus ei ole Räsäsen mukaan poistumassa lähitulevaisuudessa.

– Ja varmasti on niin, että niin kauan kuin Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan jatkuu, niin kauan tilanne on päällä. Eikä varmaan helpot ajat ala sodan päättymisen jälkeenkään.

Räsänen pitää tehtyä urakkaa erittäin onnistuneena ja opettavaisena. Hänen mukaansa ryhmä pääsi perehtymään maanpuolustuksen tilanteeseen poikkeuksellisen syvällisesti.

– Tässä käytiin aivan siellä asian ytimessä ja kierrettiin varsin laajasti eri puolustuksen sektoreita ja todettiin omin silmin ja kuultiin omin korvin, mitkä ne puolustuksen tarpeet ovat. Ja nehän ovat ihan kiistattomat, hän painottaa.