Verkossa on vikaa, kuuleeko hallitus? Kansanedustajat saavat kipakkaa palautetta puheluiden pätkimisestä
Puhelut pätkivät kotipuolessa niin, ettei ilomatsilainen kansanedustaja Hannu Hoskonen (kesk.) aina kuule kaverinsa puhetta.
Silloin on parempi ajaa kaverin luo vaihtamaan kuulumisia.
– Ja saan vielä kahvit päälle, Hoskonen sanoo.
Se taitaakin olla ainoa hyvä asia puhelin- ja tietoliikenneyhteyksien pätkimisessä.
Hoskonen sanoo 3G-verkon purkamisen aiheuttaneen sen, että koko itärajan mitalla on vaikea saada puhelimeen kuuluvuutta.
Vanhentunutta 3G-verkkoa ajetaan alas Itä- ja Pohjois-Suomessa syksyn aikana, mutta 4G- tai 5G-verkkoihin siirtyminen ei näytä sujuvan ongelmitta.
– Ei ole sellaista päivää, ettei tästä jonkinlaista palautetta tulisi. Ja viikonloppuna kun käyn kotona, niin puolet vastaantulijoista valittaa asiasta. Metsäkoneurakoitsijat valittavat, kun systeemit eivät toimi, Hoskonen sanoo.
Hän muistuttaa, että maa- ja metsätaloudessa ollaan nykypäivänä riippuvaisia toimivista tietoliikenneyhteyksistä.
– 3G-verkon purkaminen on asettanut maaseudun ihmiset äärimmäisen vaikeaan asemaan. Ei ole oikeutta tuhota toimivia järjestelmiä, kun uutta ei tarjota tilalle. Käsittämätöntä, Hoskonen puuskahtaa.
Samaa viestiä kantautuu Kiuruveden suunnalta keskustan kansanedustajalle Markku Siposelle.
– Ongelmia on ollut ennenkin, mutta kesän jälkeen ne ovat pahentuneet. Nimenomaan puhelimien kuuluvuus on se, mistä tulee palautetta.
– Minullakin on kotona sellainen tilanne, että pystyn puhumaan puhelimessa vain tietyssä huoneessa, 4G-liittymää käyttävä Siponen kertoo.
Siponen toteaa, ettei hän osaa varmasti sanoa, mistä verkon ongelmat johtuvat.
– Mutta näppituntumani on se, että ainakin itäisessä Suomessa ne ovat tällä hetkellä iso ongelma.
Kuuluvuusongelmat ovat tuttuja myös kuhmolaiselle kansanedustajalle Tuomas Kettuselle (kesk.).
– Tuntuu, että niitä katvealueita on enemmän kuin 3G-aikana, hän toteaa.
Keskustan mikkeliläinen kansanedustaja Vesa Kallio teki puhelin- ja laajakaistaverkon ongelmista hallitukselle kirjallisen kysymyksen. Siinä hän toteaa, että operaattoreiden 3G-verkon alasajo on romahduttanut yhteydet merkittävässä osaa Suomea.
– Juuri mikään taho ei ole tyytyväinen operaattoreiden toimintaan, olipa kyse sitten Elisasta, Teliasta tai DNA:sta, Kallio perustelee kirjallista kysymystään.
Hän muistuttaa, että viranomaistoiminnoissa on kyse kansalaisten turvallisuudesta, mutta toimivat yhteydet ovat turvallisuustekijä myös yrittäjille ja asukkaille, jotka ovat varsinkin haja-asutusalueilla usein yksin pitkiäkin aikoja.
– Digitaalisista terveydenhuoltopalveluista puhumattakaan, Kallio huomauttaa.
Oma lukunsa ovat junassa töiden tekemisestä haaveilevat, Kallio toteaa.
– Tässä ongelma alkaa esimerkiksi Mikkelissä heti liikkeelle lähdettyä, mutta Helsingistäkään ei montaa kilometriä tarvitse liikkua, kun verkko on kadonnut. Näyttää vahvasti siltä, että operaattorit panostavat vain suuriin kaupunkeihin.
Kallio toteaa kirjallisessa kysymyksessään, että verkkoyhteyksiä parantavia toimia voisivat olla muun muassa verkkoyhtiöiden velvoite käyttää useiden yhtiöiden antenneja samoissa mastoissa sekä velvoite tihentää mastovälejä.
– Myös valokuituverkkojen rakentamista tulee vauhdittaa valtion tuilla, jotta tilaa vapautuu puhelinverkoissa, hän näkee.
Etelä-Savon hyvinvointialue on jo vedonnut maan hallitukseen, liikenneministeriöön ja muihin viranomaisiin, jotta ne ryhtyvät välittömiin toimenpiteisiin verkkoyhteyksien parantamiseksi.
Useampikin eri puolueen kansanedustaja on tivannut hallitukselta vastauksia kuuluvuusongelmiin.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) on jo vastannut SDP:n kansanedustajan Seppo Eskelisen kysymykseen 3G-verkon poistumisen seurauksista kansalaisille.
Ministerin mukaan 3G-verkon alasajo ei ole viime aikoina näkynyt liikenne- ja viestintävirasto Traficomille tulleiden yhteydenottojen määrässä.
Ranne kertoo, että 3G-verkon alasajo tehdään alueellisesti ja eri aikoina.
– 3G-verkon alasajon myötä taajuuksia vapautuu 4G- ja 5G-yhteyksien käyttöön, joten yhteyksien odotetaan parantuvan, ministeri toteaa.
– Mikäli yleispalvelutasoiset viestintäyhteydet eivät alueella toteudu, Traficom neuvottelee kuuluvuuden parantamistoimista teleyritysten kanssa, Ranne kertoo.
Traficomin lakimies Sari Tujunen kertoo Suomenmaalle, että näitä neuvotteluja kuuluvuuden parantamistoimista ei ole käynnissä operaattoreiden kanssa.
Mobiiliverkon kenttämittauksia kohdennetaan kuitenkin tapauskohtaisesti arvioiden niille alueille, joilta virastoon tulee yhteydenottoja kuuluvuusongelmista.
– Yksittäisiin viestintäpalvelujen saatavuusongelmiin löydetään yleensä ratkaisu teleyritysten vapaaehtoisilla toimenpiteillä, Tujunen kertoo.
Traficom suorittaa tällä hetkellä tiedonsiirtomittauksia Etelä-Savossa.
Kuuluvuusongelmia esiintyy Tujusen mukaan yleensä haja-asutusalueilla, missä etäisyydet tuliasemiin ovat pidempiä ja käytössä on yleensä vain matalampia taajuuskaistoja, joilla kapasiteettia on vähemmän.
Yhteyksien pätkimisen syy voi olla vaikkapa vanhassa, viallisessa tai päivittämättömässä päätelaitteessa tai reitittimen sijainnissa, Tujunen toteaa.
– Heikko signaali, suuret etäisyydet tukiasemiin, maastoesteet, säätila, operaattoreiden häiriöt tai ylikuormittuneet verkot ruuhka-aikoina voivat olla myös syynä yhteyksien pätkimiseen.
Tujusen mukaan 3G-verkon alasajo vaikuttaa asiakkaisiin, joilla on vain 2G- tai 3G-verkossa toimivia laitteita käytössään.
Taajuuksien ottaminen 4G- ja 5G-käyttöön edellyttää kuitenkin operaattoreilta verkkomuutoksia.
– Nämä muutokset vievät jonkin aikaa, ja verkon käyttöönotossa on operaattorikohtaisia eroja. Yleensä alueella on myös 4G-/5G-verkon peittoa, jolloin käyttäjä voi hyötyä laitteensa ja liittymänsä päivittämisestä uudempaan teknologiaan, Tujunen viestittää.