Nato joutui vaikeaan paikkaan – tämä drooniselkkauksesta tiedetään

1. Kyseessä on todennäköisesti tarkoituksellinen, rajattu operaatio

Toistakymmentä droonia loukkasi viime yönä Puolan ilmatilaa. Muun muassa EU on tulkinnut iskun tahallisena.

Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Matti Pesun mukaan kyseessä on alueellisen koskemattomuuden loukkaus, mutta ei aivan yhtä vakava kuin jos se olisi tehty kymmenellä hävittäjällä.

– Se olisi ollut myös Puolalle paljon haastavampi tilanne pohtia, että lähteekö ampumaan mahdollisesti Venäjän koneita alas ja samalla sitten aiheuttaa henkilötappiota Venäjän asevoimille, kertoo Pesu STT:lle keskiviikkona aamupäivästä.

Venäjä voi pyrkiä jälleen hajottamaan Naton yhtenäisyyttä. Ukrainan liittolaiset Euroopassa ovat pysyneet melko yhtenäisenä ja luoneet Ukrainalle turvatakuu- tai turvallisuustukimallia, joten Venäjä voi yrittää saada aikaan epäilyjä siitä, onko turvatakuihin osallistuminen ja Ukrainan tukeminen järkevää, jos riskinä on ajautua suoraan sotilaalliseen selkkaukseen Venäjän kanssa.

– Tämä voisi olla harkittu viesti taustalla Naton testaamisen lisäksi.

2. Natolla paine toimia ennenäkemättömässä tilanteessa

Tilanne asettaa Naton vakavan periaatteellisen kysymyksen eteen: Saako Venäjä loukata kymmenillä drooneilla Puolan ja samalla Naton ilmatilaa?

Pesun mukaan Venäjä on aiemmin kunnioittanut Naton viidettä artiklaa. Puolan kautta kuljetetaan länsimaiden tukea Ukrainaan, eikä Venäjä ole iskenyt näihin solmukohtiin, vaikka se saattaisi olla sotilaallisesti järkevää. Siinä mielessä Naton uhka on toiminut ja Pesun mukaan nyt Naton olisi tärkeää ilmaista selkeästi, että tämänkaltaiseen rajattuunkin operaatioon reagoidaan suhteellisen kovaa.

Pesu ennakoi, että Puolan poliittinen johto toivoo, että Nato voisi vahvistaa erityisesti ilmapuolustukseen liittyvää läsnäoloa Puolassa.

Pesun mukaan kyseessä on uusi ja uniikki, jopa ennennäkemätön Puolan ja Naton turvallisuutta loukkaava tilanne.

– Joten voisi kuvitella, että Nato reagoi siihen tavalla tai toisella.

Yksi toimenpide voi olla, että ne liittolaismaat, jotka kykenevät, lisäisivät läsnäoloaan Puolassa.

3. Puola vastasi aiempaa määrätietoisemmin

Pesu pitää Puolan vastausta määrätietoisena.

– Puola reagoi suhteellisen näyttävästi käynnistämällä ison operaation ja sulkemalla lentokenttiä. Asevoimat ja Puolan poliittinen johto on viestinyt aika painokkaasti.

Puola lähetti Venäjälle viestin, ettei sen toiminta ole hyväksyttävää. Toisaalta Puola näyttää naapurimaalleen Ukrainalle, että se on tosissaan Venäjän kanssa. Aiemmin Puolan ja Ukrainan välejä on hiertänyt Puolan miedoksi katsottu suhtautuminen, kun Venäjä on loukannut Puolan ilmatilaa.

Pesun mukaan Puola on omalla tavallaan aktiivinen Venäjä-kriitikko, mutta suhtautumisessa Ukrainaan on ollut myös varovaisuuden elementtejä.

4. Trump pitää Puolasta

Pesu arvioi, että eurooppalaisten johtajien puhelimet käyvät kuumana Naton liittokunnan suurimman maan Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin suuntaan. He yrittävät saada Trumpin näkemään, miten aggressiivisesti Venäjä toimii Nato-liittolaista kohtaan.

Pesu tuo esiin, että Puola on Trumpille sellainen liittolainen Euroopassa, josta hän pitää. Puolan presidentti Karol Nawrocki vieraili kuun alussa Valkoisessa talossa.

Yhdysvallat on vähentänyt läsnäoloaan Puolassa, ja muut Nato-maat ovat ottaneet suurempaa roolia. Yhdysvalloilla on kuitenkin edelleen sotilaita Puolassa.

– Yhdysvaltojen viesti on ollut se, että he ennemminkin lisäävät läsnäoloa Puolassa kuin vähentävät.

Nato-maissa toivotaan Yhdysvalloilta vahvaa viestiä Venäjälle, mutta takeita ei ole.

– En tiedä, onko tuo Trumpin viesti. Trumpin ja (Vladimir) Putinin kahdenväliset keskustelut ovat kuitenkin olleet julkisten tietojen perusteella aika hyvähenkisiä ja sydämellisiäkin. Ei Trump ole välttämättä suoraan lähtenyt Putinin haastamaan.

5. Suomen intressissä päättäväinen Nato

Pesun mielestä Suomeen ei kohdistu uhkaa suoraan Puolan ilmatilan loukkauksen takia. Suomessa seurataan Venäjän massamaista droonien käyttöä, mutta mitään vastaavaa käyttöä ei ole nähty Suomen lähialueella.

Suomi on yksi maista, jolle on erittäin tärkeää, että Nato toimii päättäväisesti silloin, kun Venäjä loukkaa Naton etulinjan maiden keskeisiä turvallisuusintressejä.

– Siksi voisin kuvitella, että Suomikin tässä penää suhteellisen päättäväistä toimintaa Natolta.