Suomalaistutkimus: Myönteisten odotusten puute tulevasta lapsesta lisää merkittävästi äidin riskiä kiintymyssuhteen ongelmiin

Äideillä, joilla ei ole myönteisiä odotuksia tulevasta lapsestaan, on kahdeksankertainen riski äiti-vauva-kiintymyssuhteen ongelmiin. Asia käy ilmi tuoreesta suomalaistutkimuksesta.

Tutkimuksessa joka kahdeskymmenes äiti kuvasi ongelmia kiintymyssuhteessaan vauvaan. Myönteisten odotusten puutteen lisäksi äidin stressi lisäsi riskiä lähes viisinkertaisesti, masennus yli kolminkertaisesti.

Tutkimukseen vastasi liki 1  400 äitiä raskauden viimeisen kolmanneksen aikana ja vauvojen syntymän jälkeen.

Ennen vauvan syntymää äideiltä kysyttiin, minkälaisia mielikuvia heillä oli tulevasta vauvastaan.

Vauvan ollessa kolmen kuukauden ikäiset äidit vastasivat kysymyksiin, jotka koskivat äidin kiintymystä vauvaan.

Tutkimuksen tulosten mukaan äideillä on pääsääntöisesti myönteisiä odotuksia syntymättömästä vauvastaan. Tämä näkyi esimerkiksi siten, että äidit kertoivat odottavansa vauvan tuovan suurta iloa.

Ongelmia kiintymyksessä vauvaan kuvasi kaikkiaan 71 äitiä. Tutkimuksen vastuututkija Erja Rusanen Helsingin yliopistosta sanoo, että määrä on kansainvälisesti vertailtuna pieni.

Tutkijoiden mukaan tulokset korostavat äidin psyykkisen hyvinvoinnin merkitystä, jotta suhde vauvaan alkaa kehittyä suotuisasti. Läheiset suhteet puolisoon ja muihin aikuisiin tukevat niin ikään äidin suhdetta lapseen.

–  Äideille on tärkeää tarjota monenlaista tukea jo ennen vauvan syntymää. Äiti ei saisi jäädä yksin, minkä vuoksi riittävällä sosiaalisella verkostolla on suuri merkitys, Rusanen sanoo.

Hänen mukaansa tutkimus on Suomessa ensimmäisiä laatuaan. Aineisto on kerätty yhteensä 63 neuvolan kautta.

–  Tulokset ovat nähdäkseni yleistettäviä, koska aineisto on kerätty isolta alueelta eikä se koske mitään erityisryhmää vaan odottavia äitejä, jotka on tavoitettu neuvoloista, Rusanen toteaa.

Tutkimusaineisto on kerätty 2010-luvulla ennen korona-aikaa. Rusasen mukaan lapset, joiden äidit kyselyyn vastasivat, ovat nyt yli 10-vuotiaita.

Tutkimus on osa Lapsen uni ja terveys -projektia, joka on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja Helsingin, Tampereen sekä Itä-Suomen yliopistojen yhteinen hanke.