Tunnettu brittitoimittaja uskoo Ukrainan vastahyökkäykseen – "Heidän täytyy tehdä se, mutta ei siitä helppoa tule"
Ukrainan sotaan perehtynyt brittitoimittaja Luke Harding arvioi, että Ukraina ryhtyy varmasti vastahyökkäykseen Venäjää vastaan, mahdollisesti touko-kesäkuussa. Hänen mukaansa Ukrainan on tärkeää osoittaa omalle kansalle ja läntisille kumppaneille, että se kykenee ottamaan aloitteen ja valtamaan takaisin miehitettyjä alueita.
– Heidän täytyy tehdä se, mutta ei siitä helppoa tule, Suomessa vieraillut Harding sanoo STT:n haastattelussa.
Harding ennustaa minkä tahansa alueiden vapauttamisen antavan ”uskomattoman buustin” Ukrainan taistelutahdolle.
Samalla Harding ennustaa sodan jatkuvan vielä pitkään, koska myös Venäjän presidentin Vladimir Putinin täytyy yrittää saavuttaa jotain. Sodan pitkittyminen hyödyttää hänen mukaansa Venäjää, jolta ammukset ja ohjukset eivät ole suinkaan loppumassa.
Putin myös laskee länsimaiden pian väsyvän Ukrainan tukemiseen ja vallanvaihtojen hyödyttävän Venäjää. Ajatuksessa voi Hardingin mukaan olla perää.
– Jos (Donald) Trumpista tulee presidentti, tuki Yhdysvalloista loppuu heti seuraavana päivänä. Ukraina jatkaisi kyllä taistelua, mutta paljon huonommista asemista, Harding arvioi.
Guardian-lehden Moskovan-toimitusta johtanut Harding sai lähtöpassit Venäjältä jo vuonna 2011, ensimmäisenä länsitoimittajana kylmän sodan jälkeen, kuten hän itse muistuttaa.
Harding on kirjoittanut useita tietokirjoja, joista tuorein, Ukrainan sotaa käsittelevä Hyökkäys (Into Kustannus) ilmestyi hiljattain suomeksi.
Ukrainan kova vastarinta ei ollut Hardingille yllätys. Hän kertoo ymmärtäneensä, että väitti Putin mitä tahansa, ukrainalaiset eivät ole venäläisiä. Paitsi oma historia ja kulttuuri, ukrainalaisilla on oma tapansa suhtautua ja toimia yhteiskunnassa, joka poikkeaa venäläisestä.
– Ukrainalaiset ovat itse asiassa melko anarkistisia ja vihaavat sitä, että joku kertoo heille miten pitäisi toimia, Harding kuvailee.
Niinpä ukrainalaiset muodostivat erilaisia verkostoja hankkiakseen armeijalle tarvikkeita tai tehdäkseen vaikka polttopulloja. Hardingin mukaan Putin taas kuvitteli, että ongelma on ratkaistu, kunhan presidentti Volodymyr Zelenskyi saadaan pois päiviltä.
– Todellisuudessa Putin taistelee kokonaista kansakuntaa, 40 miljoonaa ihmistä vastaan, kuin muurahaisarmeijaa, Harding kuvailee.
Hardingin mukaan Ukrainan ja Venäjän sota on poikkeuksellisen selkeä taistelu hyvän ja pahan välillä. Hänen mukaansa tämän hetken tapahtumat voivat näyttää tulevaisuudessa samalta kuin miten me olemme tottuneet näkemään 1930-luvun kehityksen Saksassa.
– Minusta tämä on meidän Hitler-hetkemme. Pitää sanoa selkeästi, että se, mitä Ukrainassa nyt tapahtuu, on venäläistä fasismia, Harding muotoilee.
Vastaavuuden voi myös löytää toisen maailmasodan jälkeisestä ajasta, jolloin länsimaailma yritti estää patoamispolitiikalla kommunismin leviämistä.
– Olemme nyt pudonneet jonkun madonreiän kautta takaisin menneisyyteen. Nämä ovat jälleen kylmän sodan alkupäiviä, Harding sanoo.
Suomi on tämän uuden patoamispolitiikan eturintamassa, eikä Harding näe Naton uusimmalla jäsenmaalla olevan näköpiirissä mahdollisuuksia palata normaaleihin naapuruussuhteisiin.
– Suomi ei voi muuttaa Venäjää, ja teillä on maantieteellinen ongelma, hän sanoo viitaten pitkään itärajaan.
